Osaaminen laskee

Tänään 29.11.2016 julkaistun kansainvälisen TIMMS-tutkimuksen mukaan Suomen neljäsluokkalaisten osaaminen heikentynyt matematiikassa ja luonnontieteissä. Tutkimustulos ei ole mielestäni yllätys, vaan kuvaa nykyistä tilannetta nuorten keskuudessa.

Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelussa menestyminen edellyttää pitkäjänteistä työntekemistä. Perusasioiden opiskeluun tulee keskittyä kunnolla jo alaluokilla. Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta ei saada millään yhtä mielenkiintoista kuin älypuhelinten tarjoama sisältö. Matematiikka ja luonnontieteet sen sijaan tarjoavat monia mielenkiintoisia työuria. Tutustu mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin www.matikkatarinat.fi.

Mistä matematiikan oppimisessa on todella kysymys?

Matematiikan oppimisessa tulisi keskittyä ymmärrykseen menetelmien oppimisen sijaan. Hyvänä esimerkkinä tästä, monet haluavat kaivaa laskimen esille, kun pitää laskea 14⋅8. Ei kukaan opiskele 14 kertotaulua ulkoa, mutta löytyy useita strategioita, joilla tehtävän voi päässälaskuna ratkaista. Monille nuorille 0,5⋅0,5 on myös mahdotonta ratkaista. Jos oppilaalle esittää asian toisella tavalla, paljonko on puolet puolikkaasta pitsasta, niin jokainen osaa tehtävän ratkaista. Kertotaulujen ulkoa osaaminen on välttätön asia, mutta ei yksinään pelasta haastavammissa tilanteissa, joissa vaaditaan asian soveltamista.

Oppilaat kyselevät, että pitääkö jotain opiskella ulkoa matematiikassa. Näkisin, että hyödyllisempää on opetella ymmärtämään matematiikkaa kuin ulkoa opeteltavat menetelmät, jotka eivät toimi jokaisessa tilanteessa. Matematiikan ymmärtäminen luo myös oppimisen ja menestymisen iloa. 

Oppilaiden matematiikan ymmärryksen kehittyminen vaatii meidän opettajien vahvaa ohjausta ja osaamista.

Eikä voida unohtaa, että matematiikkaan liitetään monia muita aineita enemmän tunteita. Asiasta kirjoitin blogiin kaksi vuotta sitten: Matematiikka on tunneaine

Pelinkehittäjä etävierailulla

Nykyteknologia mahdollistaa asiantuntijoiden joustavat vierailut perusopetuksen oppitunneille. Adobe Connect –etäyhteysohjelmisto tuo vaivattomasti pelinkehittäjän Tampereelta Vantaalle kertomaan ohjelmoinnista ja pelien suunnittelusta juuri sovittuna aikana.

Halusin tarjota valinnaiskursseillani pelinkehittäjä Antti Heikkisen osaamista pelien kehittämisestä sekä ohjelmoinnin perusrakenteiden esittelystä. Heikkinen saapui kursseilleni 30 minuutiksi virtuaalisesti kertomaan omia kokemuksiaan pelien suunnittelusta ja matkustamiseen ei häneltä kulunut ollenkaan aikaa.

"Oli hienoa päästä näkemään, miten oppilaat kiinnostuivat kuuntelemaan pelinkehityksen ja ohjelmoinnin alkeita. Opettaminen auttaa vahvistamaan omaa ammattitaitoa ja ymmärtämään paremmin nuoria kiinnostavia asioita peleissä.", kertoo Heikkinen etävierailujen jälkeen.

Opettajan näkökulmasta on tärkeää saada oppilaille kokemuksia oikeilta asiantuntijoilta ja ammattilaisilta. Työelämän yhdistäminen oppimiseen on uuden opetussuunnitelman teemoja. Etävierailijoita löytyy omien kontaktien lisäksi Taloudellisen tiedotustoimiston Asiantuntijaverkostosta.

Kiitokset Antti Heikkiselle mielenkiintoisista etävierailuista!

Innolla syksyyn

Uusi opetussuunnitelma OPS2016 otetaan käyttöön virallisesti nyt syyslukukauden aluksi, jonka mukaan oppilas on aktiivinen oppija ja opettaja ohjaa oppimista. Opetuksen digitalisoinnista on puhuttu vuosia ja sen mielekkään merkityksen etsiminen opetuksessa jatkuu.

Haluan osaltani olla muuttamassa opetusta nykyaikaisempaan suuntaan muistaen todellisuuden rajoitteet opetustyössä. Digiloikkaan en ehkä kykene, mutta askelia oikeaan suuntaan tulen ottamaan. Jotta kaikki uudistusajatukset eivät haihtuisi syksyn vauhdikkaaseen arkeen, niin kirjasin ylös mitä tulen tekemään erityisesti eritavalla.

Kaikille opetusryhmille
Pareittain ja ryhmissä opiskelu
vierailut
vierailijat
etävierailujat AdobeConnectin kautta
Google for Education (GAFE) mahdollisuudet opiskelussa

6lk matikka
yläkoulun tehtäviä haasteita kaipaavalle oppilaalle
monipuolisia oppimistapoja - oppikirja on oheismateriaalina

6lk fysiikka ja kemia
opetuskeskusteluja
ryhmissä kokeellisesti oppimista
tietokonepohjaista mittausta

matematiikan ja fysiikan valinnaiskurssit ja ohjelmointikerho
Lego-ohjelmointi
Scratch-ohjelmointi
HTML-ohjelmointi
Python ohjelmointi
3D-mallinnusta Tinkercadilla
3D-tulostusta Cubella

9lk matematiikka
matematiikan ohjaamista matikkapajassa alakoululaisille
Geogebran hyödyntäminen oppimisessa
Desmos ohjelman hyödyntäminen funktioiden opiskelussa
Lukion materiaalia haasteita kaipaaville

9lk fysiikka
Metodia.fi kysymällä oppiminen
Ach so! kuvaamalla oppiminen

                                3D-tulostin valmiina syksyn opiskeluun.

Ohjelmointiin tutustumassa

Ohjelmointi tulee uuteen opetussuunnitelmaan osaksi matematiikan opetusta. Olen jo vuoden ajan etsinyt hyviä välineitä ohjelmoinnin opetukseen peruskoulussa. Oma ohjelmointiin tutustuminen alkoi jo yliopistossa Java-kurssilla. Javan opiskelu jäi ja vaihtui fysiikan opintoihin, kun en oikein päässyt ymmärrykseen olioista ja heidän kutsumisestaan. Javaa ei ilmeisesti suositellakaan ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi, vaikka se on käytetty kieli.

Parin vuoden aikana olen päässyt seuraamaan ohjelmointiasiantuntijan Racket-koodikielen ohjausta valinnaisryhmäni oppilaille. Racket on funktionaalinen ohjelmointikieli, jonka käyttö edellyttää koneelle asennettavan ohjelman.

Viime vuonna ohjelmointiin tutustuminen alkoi Lego-robottien kautta. Olen vuoden ajan opettanut valinnaiskurssina sekä ohjannut kerhona Lego-robottien ohjelmointia. Lego-ohjelmointi on graafista ohjelmointia ja samalla tutustutaan antureiden maailmaan saaden robotti havainnoimaan ympäristöään. Lego-robottien haasteena niiden hankintakustannukset.

Vuoden ajan minulla on ollut myös mahdollisuus ohjata pallorobottien (Sphero 2.0, Ollie ja BB-8) opetuskäytön suunnittelua koulumme Oppilasagenttien kanssa. Pallot mahdollistavat uudenlaisen lähestymisen ohjelmointiin alaluokkien oppilaiden tunneilla. Pallorobotit ovat mielestäni kohtuuhintaisia koulukäyttöön.

Viime viikolla aloitin tutustumisen Python-ohjelmointikieleen. Python tuntuu ainakin alkuun helpolta ja ymmärrettävältä. Hyvät aloitus luennot löytyy Microsoftin Virtual Academystä. Pythonin käyttäminen edellyttää ohjelmiston asentamisen Python tai luennoilla suositeltu Python Tools for Virtual Studio.

Scratch on noussut suureen suosioon viime vuosina graafisena ohjelmointiympäristönä. Schratciin on tarjolla paljon ilmaista materiaalia opetuksen tueksi. Olen jonkin verran tutustunut Scratchiin ja nähnyt miten edityneemmät oppilaat jo alakoulussa vapaa-aikana koodaavat pelejä Schratcilla. Viikonloppuna ehdin koodaamaan jo ensimmäisen oman peli ohjeiden mukaan.

Ensimmäinen itse ohjelmoitu pelini on Mustekala-peli.

Kesän aikana tutustun Pythonin ja Scratchin lisäksi myös Appinventoriin, joka kuulostaa mielenkiintoiselta opetuksen kannalta.

Ei kun ohjelmoimaan!

Askelin digitaalisuuteen

Opetuksessa puhutaan tällä hetkellä oppimisen sähköistämisestä. Kirjat pitää korvata digitaalisella oppimateriaalilla ja vihkoista pitää tehdä sähköisiä. Taustalla on pelko, että nykynuoret eivät pärjää tulevassa elämässään, jos eivät osaa käyttää digitaalista maailmaa. Uudessa opetussuunnitelmassa on seitsemän tärkeää laaja-alaisen osaamisen aluetta, joista vain yksi käsittää tieto- ja viestintätekniikan osaamisen.

Itse haluan lähteä kehittämään oppilaideni TVT-osaamista pedagogisesti perustellusti. Etsin sopivia TVT-palveluita oppimistilanteisiin, joiden käyttämisen pystyn perustelemaan oppilailleni. Jos pystyn vastaamaan oppilaani kysymykseen miksi teemme tämän sähköisesti tabletilla tai kannettavalla emmekä ilman teknologiaa, niin olen onnistunut löytämään mielekkään digitaalisen oppimismenetelmän.

Ensi syksynä fysiikan opetuksessa tulen hyödyntämään mm. Metodia-palvelua, joissa oppilaat tekevät kysymyksiä opiskeltavasta teemasta ja oppilaat vastaavat toisten juuri tekemiin kysymyksiin. Tämän kaltaisen oppimistilanteen luominen ei onnistuisi perinteisesti ainakaan kätevästi. Peda.net-palvelussa ajattelin muodostaa kurssin oppilaille keskustelupalstan, jossa oppilaat voivat keskustella opiskeltavista teemoista myös vapaa-aikana, joka ei olisi mahdollista ilman digitaalista alustaa. Eräässä koulutuksessa minulle esiteltiin Ach so! -appi, jonka avulla oppilaat voisivat kuvata fysiikassa oppilastöitään ja jakaa havaintojaan ryhmän kesken hyödyntäen omia kännyköitään tai koulun tabletteja.

Matematiikan opiskelussa tulen hyödyntämään Geogebraa, joka tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia matematiikan havainnollistamiseen dynaamisuuden ansiosta. Lisäksi Geogebrassa oppilas voi luoda avaruuskappaleita ja käännellä niitä kolmiulotteisesti hyödyntäen 3D-laseja.

Väsyttää

Yläkoulun opettajille tuttu tilanne, että joku luokan oppilas on väsynyt ja ei jaksa keskittyä opiskeluun. Taustalla on myöhäinen ilta treenien, matsin katsomisen, some-elämän, youtube-videoiden katselun tai vastaavan nuoruuteen kuuluvan vuoksi. Jokainen meistä tietää, ettei väsyneenä pysty, jaksa eikä kykene mihinkään keskittymistä vaativaan. Väsymys näkyy tunneilla asiattomana käytöksenä ja opetustilanteen häiritsemisenä puhumattakaan, että uutta asiaa voisi sisäistää. Kouluissa on erilaisia rakenteita puuttua häiritsevään käyttäytymiseen. Koulussamme on paussiopettajia, jonka luokse oppilaan voi lähettää, jos ei varoituksesta huolimatta jaksa keskittyä opiskelutehtäviin. Näissä tilanteissa luokanvalvojana käyn keskustelun ja kotona vanhemmat keskustelevat asiattomasta käytöksestä ja opiskelun merkityksestä. Jos oppilaan fiilis oli jo aamulla väsyneenä huono, niin illalla vanhempien puhutteluiden ja seurausten jälkeen fiilis ei ole ainakaan parempi. Nuoret kaipaavat rajoja ja rajojen rikkomisesta selkeitä seurauksia. Voisiko kuitenkin huonosta päivästä selvitä ilman rangaistuksia?

Olen vuoden ajan tarjonnut oppilailleni mahdollisuutta tulla luokkaani tai työhuoneeseeni opiskelemaan tunniksi tai pariksi päivän aikana, kun opiskeleminen omien kavereiden kanssa ei väsymyksen vuoksi onnistu. Sen sijaan, että menisi huonona päivänä omien kavereiden viereen häiritsemään tuntia ja ottaisi kotiin negatiivisen viestin tuntitoiminnasta, tulee opiskelemaan valvontaani yksinään rauhassa oman opettajan antamia tehtäviä. Kokemukseni mukaan jo yksikin tunti välissä on merkittävä tuki haasteellisena päivänä, jolla estetään negatiivinen viesti kotiin ja oppilaan on mukavampi mennä koulun jälkeen kotiin.

Oman tilanteen tunnistaminen ja siihen puuttuminen ei ole murrosiän kuohuissa helppo asia. Kun ensimmäisen kerran oppilas tulee opiskelemaan yksinään eikä mene häiritsemään väsyneenä oman luokan tuntia, niin on hän oppinut keskeisempiä asioita kuin yhdelläkään matematiikan, englannin tai historian tunnilla.

Uusia koulurakennuksia suunniteltaessa on muistettava, että meillä on mahdollisuus tarjota oppilaalle hyvänä ja huonona päivänä tarpeen mukaan oma työhuone avokonttorin sijaan.

Fysiikkaa arkielämästä

Olen yrittänyt tulkita uuden perusopetuksen opetussuunnitelman henkeä ja muuttaa toimintaani sen näköiseksi. Parin vuoden aikana on monenlaisia kokeiluja ollut ja lisää on luvassa. Kevään viimeisellä puoliskolla suuntaan kokeilut fysiikan opetukseen 7. ja 9 luokille. Kokeilussani on kaksi päänäkökulmaa: Tunneilla tehdään sellaista, jota ei voi tehdä kotona ja kotona sellaista merkittävää opiskelua, jota voi tehdä myös yksinään.

 

Oppitunneilla opiskellaan oppilastöiden, demonstraatioiden, kuvien ja videoiden pohjalta keskustellen. Tarkoituksena on keskustelemalla hahmottaa fysiikan kursseissa opiskeltavia ilmiöitä arkielämä lähtöisesti. Ideat, kuvat ja videot olen poiminut vuosien varrella opetusmateriaalipankkiini, joista parhaita käytän oppilaiden kanssa. Oppilaiden kanssa keskustelun herättäminen fysiikan teemoista vaatii taitoa. Keskustelussa oppilaat huomaavat, että ei se fysiikka niin vaikeaa olekaan - se on meidän ympärillä. Tunneilla tehdään myös oppilaiden vaatimuksesta muistiinpanoja keskeisistä asioista, kun ilman niitä monien oppilaiden mukaan ei voi oppia asioita hyvin.

Kotona oppilaat tekevät jokaisen teeman käsittelyn jälkeen 3 hyvää kysymystä metodia.fi -verkkoalustalle. Jotta kolme hyvää kysymystä voi laatia, on ymmärrettävä opiskeltu teema hyvin. Haluan kokeilussa nähdä miten kysymysten systemaattinen laatiminen kaikista teemoista tuottaa ymmärrystä ja syväoppimista, joista tällä hetkellä paljon mediassa puhutaan.

Vinkiksi yksi hyvä video, josta saa paljon keskustelua mekaniikan kurssilla.

WhatsApp opettajan työvälineenä

Aloitin WhatsAppin käytön opettajana pari vuotta sitten muutamien oppilaiden kanssa opiskeluun liittyvillä viesteillä. Tammikuussa koulumme Oppilasagentit ehdottivat, että TVT:n kehityksestä vastaavat oppilaat haluaisivat keskustella ja tiedottaa WhatsAppissa. Näin ollen perustin ensimmäisen oppimiseen liittyvän ryhmän Oppilasagenteille.

Olen jo pidempään pohtinut valvontaluokalle WhatsApp-ryhmän perustamista. Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskit, mutta riskien ottaminen voi synnyttää myös loistavia menestystarinoita. Viime perjantaina loin luokalleni WhatsApp-ryhmän oppilaiden toiveen mukaisesti. Luokan ryhmä, jossa kaikki oppilaat ovat jäsenenä, mahdollistaa aivan uudenlaisen keskustelukulttuurin syntymisen luokan oppilaiden välillä.

Viestintäkanavana WhatsApp tuntuu olevan toimivampi, tutumpi, nopeampi kuin Wilma-viestit, joita olen aiemmin käyttänyt. Oppilaat ovat paremmin tavoitettavissa ja vastaavat viesteihin innokkaammin kuin Wilma-viesteihin. Jo muutaman päivän kokemuksella ryhmä näyttää lisäävän yhteisöllisyyttä ja kannustaa uudenlaiseen keskusteluun verkkovälitteisesti.

Edellytyksiä ryhmän toiminnalle on säännöt ja niiden noudattamisen valvominen. Opettajan kannattaa ehdottomasti olla ylläpitäjän roolissa, jolloin hän pystyy puuttumaan helpoimmin väärinkäytöksiin.

Luokkani WhatsApp-ryhmän säännöt:
”Kouluun liittyviä asiallisia viestejä voi laittaa ryhmään arkisin klo 7.30-21.00 ja sunnuntaina klo 18.00-21.00. Ryhmän nimen ja kuvakkeen muuttaminen on kielletty.”

Luokan WhatsApp-ryhmässä opitaan myös, että somessa voi toimia asiallisesti ja toisia kunnioittavasti! Kokeilkaa uusia ideoita, ne kannattavat!

vr – avaa uuden maailman

Perjantaina kävin ostamassa virtual reality –lasit, joilla pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia.

Mitä virtuaalitodellisuus on?

”Virtuaalitodellisuus eli tekotodellisuus (keinotodellisuus, lumetodellisuus, engl. virtual reality) on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön.” 

lähde: Wikipedia

Virtual reality –lasit vievät digitaalisen maailman kokemisen uskomattoman upealle tasolle! Löysin Google play –kaupasta pikaisella etsinnällä monia mielenkiintoisia appeja, joita voi käyttää virtuaalilasien kanssa.

Seuraavaksi lähden pohtimaan virtual reality –lasien mahdollisuuksia perusopetuksen teemojen osaksi, josta kirjoitan myöhemmin ajatuksiani blogiin.

Kuvia löytämistäni vr-peleistä ja -maailmoista.

 

Oppilasagenttien touhuja

Viime viikolla Oppilasagentit saivat vieraaksi Zora-humanoidirobotin. Zora kertoi itsestään Agenteille ja yrityksen edustajat esittelivät robotin mahdollisuuksia. Pääsimme seuraamaan myös rytmikästä tanssiesitystä.

Robottipalloja on aloitettu testailemaan, josta enemmän oppilasagentti.fi -sivustolla.

http://www.oppilasagentti.fi/342-2/

Tammikuisesta vierailustamme kouluttajina Otavan Opiston OPS-hautomossa on kirjoittettu oppiminen.fi -sivustolla.

http://www.oppiminen.fi/2016/03/oppilaat-tietotekniikan-asiantuntijoina/

Koe on peili

Parhaillaan ollaan pohtimassa opetuksen muutosta uuden opetussuunnitelman hengessä. Opetuksen pitää muuttua vai itse asiassa oppimisen tulee muuttua. Opettajan tulee muuttaa toimintaansa, jotta oppilaasta tulee aktiivinen oppija. Vai onko muutos oltava oppilaan opiskelussa? Mikä oikeastaan muuttuu?

Oppilaalla tulee olla jatkossa mahdollisuus monipuoliseen osaamisen osoittamiseen, mutta ymmärtääkseni on se niin nykyäänkin ollut. Samaan aikaan julkisuudessa on kirjoituksia, joissa halutaan erityisesti matematiikasta kokeiden poistamista osaamisen näyttönä. Onko monipuolisuutta poistaa matematiikassa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan? Monipuolisuus mielestäni tarkoittaa mahdollisuuksien lisäämistä eikä vähentämistä. Ennemmin kuin kokeiden poistamisen puolesta äänestäisin kokeiden roolin ja toteutuksen muutoksen puolesta. Hyvin toteutettu ja oppimista tukeva koetilanne tarjoaa hyvän oppimiskokemuksen oppilaalle.

Itse olen jo useamman vuoden toteuttanut matematiikan kokeet niin, että oppilaalla on turvallisesti mahdollisuus kysyä, jos jää jumiin jossain tehtävässä. Oppilasta auttaessani huomaan samalla mikä osa oppilaan osaamista kaipaa vielä kertaamista. Kokeen lisäksi tarjoan oppilaille useampia osaamisen näyttömahdollisuuksia, joita ovat mm. taitotestit, tuntityöskentely, tuntiaktiivisuus, haastavampien tehtävin ratkaiseminen, tukiopetuksessa osaamisen osoittaminen sekä kotityöskentely.

Suuri osa oppilaista näyttää kaipaavan kokeita. Oppilaat haluavat mitata omaa osaamistaan ja näyttää itselleen, kuinka osaavat asioita. Kokeessa osaamisen osoittaminen on taito, joka kannattaa peruskoulun jälkeen osata jatko-opinnoissa, joissa joutuu osoittamaan osaamistaan monesti perinteisesti kokeella.

Koe on peili niin oppilaalle kuin opettajallekin. Jos koe menee heikosti tai huonommin kuin tuntityöskentely edellyttää, niin voi lähteä miettimään johtuuko huono koe tulos koetilanteesta vai oppilaan taidoista. Opettaja voi pohtia kuinka voisi tukea oppilasta toisella tavalla oppimaan asioista. Oleellista on pohtia, kuinka koe arvosana vaikuttaa oppilaan aineen arvosanaan lukukausi arvioinissa!

Ohjelmointi tulee matematiikan opetukseen

Parhaillaan koulutuksen järjestäjät kirjoittavat paikallisia ainekohtaisia opetussuunnitelmia. Minulla on ollut mahdollisuus olla tekemässä myös paikallista opetussuunnitelmaa matematiikkaan. Ehkä merkittävin uudistus matematiikan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna on ohjelmoinnin lisääminen matematiikan opetussisältöihin.

Ohjelmoinnista on käyty paljon keskustelua julkisuudessa viimeisten vuosien ajan. Keskustelua ohjelmoinnin opetuksen toteuttamisesta on herännyt paljon myös opettajien välisissä keskusteluissa. Itse näen ohjelmoinnin opetuksen mahdollisuutena tuoda uudenlaisia elementtejä matematiikan opetukseen peruskoulussa. Jokaisen nykynuoren on hyvä tietää perusteita ohjelmoinnista, jonka avulla toteutetaan monia työ- ja arkielämän sovelluksia. Harva nuori tulee kirjoittamaan ohjelmakoodia työssään, mutta kaikkien tulee hallita erilaisten sovellusten käyttäminen ja sovellusten käyttöongelmien ratkaiseminen, johon ohjelmoinnin opettaminen parhaimmillaan tarjoaa osaamista.

Mielekkäästi toteutettuna ohjelmoinnin opetuksella voidaan tukea matematiikan teemoja ja toisaalta ohjelmoinnin kautta voidaan saada innostettua useampia oppilaita innostumaan myös matematiikan opiskelusta uudella tavalla. Valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa koulutuksenjärjestäjille mahdollisuuksia toteuttaa ohjelmoinnin opetusta oppilaat ja heidän kiinnostuksensa huomioiden.  Ohjelmoinnin opetuksessa tulee myös huomioida oppilaiden lähtötaso, joka voi vaihdella vapaa-ajan kiinnostuksen mukaan hyvin paljon.

Graafisella ohjelmointiympäristöllä on mahdollista innostaa koko ikäluokka opiskelemaan ohjelmoinnin alkeita. Scratch on yksi esimerkki helposta ohjelmointiympäristöstä aloittaa ohjelmointiin tutustuminen, mutta joka tarjoaa myös kehittymismahdollisuuksia mm. omien pienien pelien rakentamiseen asti. Robotiikka innostaa oppilaita varmasti rakentelun lisäksi graafiseen ohjelmointiin. Omassa opetuksessani 1.-9.-luokkalaiset oppilaat ovat tutustuneet ohjelmointiin Lego Mindstormsin avulla.

Keskeisempää kuin yksittäisen ohjelmointikielen opettaminen on tarjota oppilaille kokemuksia ohjelmoinnin periaatteista ja hyvistä ohjelmointikäytännöistä. Kaikki opettajat tarvitsemme varmasti koulutusta ja hyviä materiaaleja ohjelmoinnin opetuksen kehittämiseen, joita MAOL on parhaillaan suunnittelemassa jäsenistölleen.

(julkaistu MAOL ry:n jäsentiedotteessa 1/2016)

Lahjakkuus vai harjoittelu?

Tänään julkaistiin Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen artikkeli ”Kumpi ratkaisee, lahjakkuus vai harjoittelu? Vastauksesi saattaa selittää koulumenestystäsi.” Talviloman kunniaksi poimin artikkelista muutamia keskeisiä asioita, joita aion esitellä omille oppilailleni vinkeiksi kevään opiskeluun.

”Kärsivällisyys, avun pyytäminen ja uusien oppimisstrategioiden opiskelu ovat varmempi tie menestykseen kuin lahjakkuuteen luottaminen.”

”Parhaan tuloksen saa, kun käyttää useita eri oppimistapoja. Mitä monipuolisemmin asiaa opiskelee, sitä paremmin se tallentuu päähän.”

”Ryhmässä oppii muilta uusia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanostrategioita ja muistisääntöjä. Toiseksi kaveri voi auttaa ymmärtämään sen, mikä itselle tuntuu vaikealta.”

”Ei kannata ajatella, että ensin pitäisi olla motivaatio ja perässä tulee tekeminen. Motivaatio syntyy usein tekemisen kautta.”

”Nukkuessa tapahtuu tiedon jäsentely ja siirtyminen pitkäkestoisiin tietovarastoihin. Siksi on hyvä muistaa nukkua, kun lukee kokeisiin”

Oppilasagentit webinaarissa

Viime viikolla Hämeenkylän koulun Oppilasagentit olivat kanssani Ilona IT:n webinaarissa esittelemässä meidän koulun Oppilasagenttitoimintaa. Webinaarissa esiintyminen oli erittäin mielenkiintoinen ja hieno kokemus oppilaille.

Oppilaat valmistautuivat webinaariesiintymiseen laatimalla kalvot, joiden alulla esittely oli virtuaalisesti helpompaa. Oppilaat asensivat luokkaan etäkokousjärjestelmän sekä testasivat laitteet ennen webinaaria toisella puolella Suomea olleen webinaarin puheenjohtajan kanssa. Nämä ovat juuri taitoja ja kokemuksia, joita nuoret tarvitsevat elämäänsä varten!

Jos et päässyt seuraamaan esitystä livenä, niin voit katsoa webinaarin tallenteena.

Kysymyksillä osaamisen osoittamista

Tänään oli yksi hienoista työpäivistä, kun kokeilin loistavalla menestyksellä fysiikan taitotestiä, jossa oppilaat osoittivat osaamisensa mekaniikan kurssin ensimmäisen alkuosan asioista. Oppilaiden tehtävänä oli laatia neljä kysymyksiä, joissa osoittavat mahdollisimman laajaa ja soveltavaa osaamista opiskeltavista aiheista. Apuvälineenä oppilailla oli vain tabletti, kun kirjan ja vihon käyttäminen ei olut sallittua.

Perinteisesti oppilaat vastaavat pitkästi lyhyisiin kysymyksiin kokeessa. Nyt oleellista oli saada tehtyä oivaltavia kysymyksiä teemasta, joihin osaa vastata itse lyhyesti. Jokainen oppilas innostui tekemään parhaansa ja suuri osa oli todella hyvin valmistautunut taitotestiin kotona viikonloppuna. Uudenlainen osaamisen näyttö sai oppilaille oppimisen riemua!

Seuraavana haasteena opettajalla on korjata taitotestit oikeudenmukaisesti. Alla on ensimmäinen versio fysiikan taitotestistä ja kehitysideoita siihen on jo tullut itselle mieleen. Kehitysideoista kirjoittelen myöhemmin lisää.

Fysiikan kuntotesti

9.-luokan fysiikan kursseilla olen tammikuun aikana kokeillut oppilaiden kanssa Metodia.fi-palvelua, jossa oppilaat opiskelevat käsiteltävää teemaa tekemällä kysymyksiä. Kysymysten tekeminen on opettavaista, mutta haastavaa. Olemme oppilaiden kanssa pohtineet alustaa hyödyntäessämme minkälaiset kysymykset ovat oppimisen kannalta merkityksellisiä ja kannattaako mennä siitä mistä aita on matalin.

Hyvän kysymyksen keksiminen ei olekaan niin helppoa kuin luulisi. Kysymysten laatiminen paljastaa onko ymmärtänyt opiskeltavaa asiaa syvällisesti. Kehitin alkuviikolla oppilaiden kanssa keskustelun pohjalta uudenlaisen osaamisen osoittamismenetelmän. Taitotestissä ei ole perinteisesti kysymyksiä opiskeltavasta teemasta, vaan oppilas laatii neljä kysymystä teemasta ja vastaa niihin itse. Minun tehtäväksi jää arvioida kysymysten pohjalta miten hyvin oppilas osaa opiskeltavia teemoja.

Pidämme ensi viikolla fysiikan kurssien kanssa taitotestit, joten jännityksellä odotan kuinka oivaltavia kysymyksiä oppilaat laativat ja miten haasteelliseksi taitotestin arviointi muodostuu.

Tammikuussa ohjausta, koodausta ja kysymyksiä

Tammikuussa on ollut jo loistavia oppimiskokemuksia oppilaille ja opettajallekin!

OppilasAgentit ohjaamassa lukion opettajia

Tammikuun alussa OppilasAgenttejamme pyydettiin kouluttamaan muutamien sovellusten käyttämistä Otavan Opiston lukion opettajille suunnattuun OPS-hautomoon. Oppilasagenttien työpajan sisällöksi muotoutui järjestäjän toiveesta kyselysovellukset Kahoot ja Socrative sekä some-välineistä Instagram ja Snapchat. Oppilasagentit suunnittelivat ennakkoon mitä haluavat työpajassa opettaa palveluista. Lue lisää


Mielenkiintoinen aamu Huomenta Suomen vieraana 20.1.2016

Huomenta Suomi: Koodaus korvasi kaunokirjoituksen


Kysymällä oppii

Metodia.fi –palvelu tarjoaa mahdollisuuden opettaa teemoja oppilaille kysymysten avulla. Suosittelen tutustumaan Metodia.fi palveluun, koska yläkoulun oppilaat ovat innostuneesti kokeilleet alustan hyödyntämistä oppimisessaan viime tunneilla. Kokeilua tullaan jatkamaan oppilaiden kanssa ja suunnataan alustan kokeilua kotona tehtävän opiskelun suuntaan.