Syksyn alussa hyppäsin uima-altaan syvään päähän heikolla uimataidolla. Päätin muuttaa fysiikan tuntien oppimisen suoraan opettajajohtoisuudesta oppilaslähtöiseksi. Äärilaidasta toiseen hyppääminen oli minulla perusteltua, koska tiedän itse opettajana helposti palaavani kokeiluissa tutuille raiteille. Kokeilu ei mahdollistanut enää perinteistä opettajuutta, joten olin uuden edessä.
Fysiikan tunneilla oppilaiden tavoitteena oli tutustua mekaniikan teemoihin pareittain oppimispolkuna. Oppilaat tekivät muistiinpanoja teoriatekstistä, ratkoivat tehtäviä sekä tekivät oppilastöitä ja niistä raportteja sähköiseen vihkoon. Tuntien alussa kiersin työparien luona kysymässä missä he menevät ja minkälaista tukea tarvitsevat tunnin aikana. Tunnin aikana kiersin selittämässä ilmiöitä ja termejä työpareille, neuvoin harjoitustehtävien tekemisessä sekä ohjasin oppilastöiden tekemistä. Oppilaat ja opettajat tarvitsevat aikaa oppimisen muutoksessa. Syksyn aikana oppilaat oppivat ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, oppimisen aikatauluttamista, tiimityöskentelyä ja sähköisen vihkon käyttämistä.
Parhaillaan teemme viimeisiä arviointeja oppilaiden osaamisesta syksyn ajalta. Nyt on hyvä arvioida myös opettajana omaa toimintaa syksyn ajalta. Opettajajohtoisuus ja oppijalähtöisyys mahdollistavat kokemusteni pohjalta erilaista oppimista. Seuraavassa muutamia ajatuksia oppijalähtöisen oppimisen eduista.
- lukutaito kehittyy
- oppilas voi edetä oman osaamisensa mukaan nopeammin tai hitaammin kuin tavoiteaikataulu
- kiinnostunut oppilas pystyy syventämään osaamistaan
- oppilas ei menetä opetusta, jos on poissa tunneilta esim. sairauden vuoksi
- pari- ja ryhmätyöskentely kehittyy
- oppilas oppii aikatauluttamaan omaa tekemistään
- opettajalla on koko oppitunti aikaa kohdata oppilaita
Oppilaat löysivät syksyn aikana oppijalähtöisyyden mahdollisuudet. Oppilaiden positiivisen palautteen perusteella on hyvä lähteä kehittämään fysiikan opetusta ensi keväänä.
