Liikuntaa, keskittymistä ja oppimista matematiikassa

Matematiikan oppiminen vaatii keskittymistä ja harjoittelua. Oppilaille voi olla haastavaa keskittyä ja olla paikallaan koko oppimistuokiota harjoittelemassa opiskeltavaa teemaa. Lähdin viime syksyn VESO-koulutuksen pohjalta pohtimaan mallia, jolla voisin tarjota oppilailleni 7-9 -luokkien matematiikan tunneilla mahdollisuuden liikkua ilman koko ryhmän häiriötä. Kehittelin koulutuksen innoittamana kevyen mallin, jonka saan siirrettyä tilasta toiseen, kun tunneittain vaihdan opetustilaa. 

Muistin myös lukeneeni tutkimuksesta, jossa aivotutkimuksen näkökulmasta liikkuminen vahvistaa oppimista.

"Tiesitkö, että pelkästään sillä, että nousemme seisomaan, on positiivinen vaikutus oppimiseen? Aivojen aktivoiminen liikkumalla kannattaa ennen uuden tai vaikean asian oppimista tai tenttitilannetta. Tähän riittää jopa vain parin minuutin aktiivinen liikkuminen, esimerkiksi kävely tai taukoliikunta. Fyysinen aktiivisuus käynnistää positiivisia muutoksia aivoissa, mikä tekee lyhyestäkin taukoliikunnasta tehokasta. (Huotilainen 2018; Huotilainen 2022.) Yksittäisellä harjoituksella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös opiskelijan toiminnanohjaukseen ja vireystilaan (Hänninen & Syväoja 2024)." (https://blogit.lab.fi/labfocus/lisaa-liiketta-opetukseen-pienia-tekoja-oppimiskyvyn-hyvaksi/)

Kehitin oppimisliikuntahaasteen, jossa oppilas pääsee liikkumaan tunnin aikana niin halutessaan. Oppilas heittää nopalla suoritettavien matematiikan tehtävien määrän, jonka jälkeen heittää nopalla itselleen lihaskuntoliikkeen, jota tekee haluamansa määrän.

Ryhmäni ovat ottaneet mahdollisuuden ilolla vastaan. Tunneillani opiskellaan tai liikutaan, mutta ei häiritä muita.

 

Kohtaamisia matematiikassa

Oppimisen tuki perusopetuksessa uudistuu elokuusta alkaen. Uudistus lisää velvoitteita suunnitella ja toteuttaa opetusta ryhmän tarpeiden mukaisesti. Miten hyödynnän parhaiten tärkeät opetusminuutit?

Olen oman opetuksen suhteen aloittanut perinteisen oppimisen muutoksen noin kahdeksan vuotta sitten, jolloin minulla oli mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa opetusta uusiin joustaviin koulumme väistötiloihin. Samaan aikaan aloimme toteuttamaan yhteisopettajuutta oppimisalueella ja eriyttämään oppilaiden oppimista heidän tarpeidensa mukaisesti. 

Yhteisopettajuuden suunnittelu on tärkeää, jotta kaikkien yhteisopettajuuden opettajien osaaminen saadaan parhaalla tavalla oppilaiden tueksi. Yhteisopettajuuden toiminnan suunnittelun keskiössä näen kysymyksen oppimistilanteen järjestelyistä erilailla kuin perinteisessä yhden opettajan luokkatilanteessa. Yhteisopettajuudessa saavutetaan aktiivisempaa oppilaiden kohtaamista sekä suunnitellumpaa eriyttämistä verrattuna perinteisiin oppimistilanteisiin.

“Tuen keinoja voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, samanaikais- ja yhteisopetuksen lisääminen ja oppimisympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen.“ (OPH tiedote 13.2.2025)

Uudistus edellyttää muuttamaan perinteistä matematiikan opetusta oppilaat kohtaavaan suuntaan. Olen vuosien ajan mukauttanut matematiikan teoriaopetuksen osuutta oppilaille saavutettavaan muotoon. Sekä oppimisalueella että luokkaopetuksessa olen pohtinut teoriaosuuden, joka on kaikkien oppilaiden mahdollista sisäistää. Tavoitteena on ollut käydä muutamassa minuutissa keskeisin asia läpi. Näin minullä jää aikaa kohdata oppitunnilla oppilaiden henkilökohtaiset tarpeet paremmin.

“Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen mukauttamista oppilaan tarpeisiin opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien tai arvioinnin avulla.” (OPH tiedote 13.2.2025)

Eriyttäminen ja tuen uudistus edellyttää oppimateriaalilta uudenlaista tulokulmaa opettajan tueksi. Matematiikan oppimateriaalisarja Luku on suunniteltu tukemaan eritasoisia oppilaita sekä helpottamaan opettajan erityttämistä oppimistilanteessa. Kirjan teoriaosuudet on suunniteltu helposti luettaviksi, joista löytyy perusesimerkit harjoittelun aloittamiseen. Tehtävävihkossa löytyy joka teemaan 10 perustehtävää lisää sekä 10 ylöspäin eriyttävää tehtävää.

Oppilaat ovat vuosien ajan kertoneet, että matematiikan oppiminen tuntuu mielekkäältä, kun saa tukea juuri omaan oppimistilanteeseensa. Kannusta meitä kaikkia rohkeasti kehittämään matematiikan oppimistilanteita eriyttämällä ja yhteisopettajuudella oppilaita kohtaavaan suuntaan.

kuva: Adobe Express generatiivinen tekoäly (matematiikka, oppiminen, yhteistyö)

Lähteet:
Oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa – Tukea tulee saada mahdollisimman varhain ja omassa ryhmässä https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/oppimisen-tuki-uudistuu-esi-ja-perusopetuksessa-tukea-tulee-saada-mahdollisimman

Hyppimällä intoa oppimiseen

Olen aloittanut oppilaiden kanssa fysiikan ilmiöiden tutkimiseen Vernierin langattomilla antureilla. Anturit on todella vaivatonta kytkeä opettajan tai oppilaan omaan kannettavaan tietokoneeseen. Olemme käyttäneet Vernierin selaimessa toimivaa https://graphicalanalysis.app/ mittausohjelmistoa, joka ei edellytä käyttäjältä ohjelman tai appin lataamista koneelle.

Viime viikolla oppilaiden kanssa otimme käyttöön Vernierin Go Direct voimalevyn. Tavoiteena oli tutustua anturin toimintaan ja kuvaanjan analysointiin. Oppilaat innokkaasti kävivät hyppäämässä voimalevyllä ja koko ryhmä kiinnostui tulkitsemaan tuloksia. Laitoin näkyviin samaan aikaan hyppyyn liittyen kolme kuvaajaa: voima, ilmassaoloaika sekä hyppykorkeus.

Oppimisen ilon lisäksi oppimishetkemme mahdollisti oppilaille suureisiin tutustumista sekä kuvaajien lukemisen harjoittelua.

Innostusta antureilla

Minulla on mahdollisuus tämän lukuvuoden aikana tutustua Vernierin langattomien antureiden mahdollisuuksiin fysiikan opetuksen tukena entistä monipuolisemmin. Langattomat anturit mahdollistavat oppilaille joustavasti mahdollisuuden tutustua fysiikan ilmiöihin kytkemällä antureita omaan Chromebookiin.

Tavoitteenani on löytää antureille mahdollisimman paljon mielekkäitä käyttökohteita 7.-9.-luokkien fysiikan opetuksessa. Lisäksi koen, että antureiden kautta saadaan oppilaille innostusta fysiikan opiskeluun.

Perusopetuksen fysiikan tavoite T9 kannustaa digitaalisten antureiden hyödyntämiseen tiedonhankkimisena sekä analysoinnissa.

“T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla”

Olen iloinen, että SchoolStore.fi mahdollisti minulle kokeiluun antureita, joiden avulla yhteistyössä muodostetaan materiaalia antureiden mahdollisuuksista 7.-9. luokkien opetuksessa. Tästä blogistani voit lukea vuoden aikana kokemuksista.

Kohtaamisia peliystävällisesti

Nykyään nuoret ja aikuisetkin pelaavat kännyköillä, konsoleilla ja tietokoneilla. ”Kaikki, myös satunnainenkin pelaaminen huomioiden 98 % suomalaisista pelaa jotain peliä ainakin joskus, ja vähintään kerran kuukaudessa eli ”aktiivisesti” pelaavien osuus on 89 % tutkitusta, 10–75-vuotiaiden mannersuomalaisten väestöstä.”, todetaan Pelaajabarometri 2022 -julkaisussa.

 

Oletko kysynyt oppilaalta pelaamisesta? Pelaatko konsolilla vai koneella? Mitä pelejä pelaat tällä hetkellä? Miten pelit sujuivat illalla?

Olemme monesti kiinnostuneita oppilaiden harrastuksista tai vapaa-ajan vietosta opettajana ja luokanohjaajana. Olemme tottuneet kysymään, että miten jalkapallo harjoitukset menivät tai miten teidän bändin keikka sujui eilen illalla? Miksi emme ole kiinnostuneita oppilaiden pelaamisesta, vaikka lähes jokainen pelaa enemmän tai vähemmän vapaa-ajalla? 

Olen lähestynyt työssäni oppilaita kysymyksillä mm. liikunta ja musiikki harrastuksiin liittyvien kysymysten lisäksi pelaamiseen liittyvillä kysymyksillä. Olen huomannut, että monien asioiden hoitaminen oppilaan kanssa on helpompaa, kun hän huomaa, että arvostan hänen pelaamistaan ja olen kiinnostunut siitä aika ajoin.

Mediassa edelleen kulkee ajatus, että pelaaminen on negatiivinen asia. Itse lähestyn pelaamista pelikasvatuksen näkökulmasta. Pelaaminen on hyvä asia, jos pelaa oikeita pelejä, oikeaan aikaan, oikean määrän viikossa sekä oikeiden kavereiden kanssa. Jos nämä näkökulmat toteutuvat, joista myös oppilaiden kanssa keskustelen, en näe ongelmaa pelaamisesta osana vapaa-aikaa.

Tähän mennessä olleita kokeilujani pelikasvatuksesta peruskoulussa voi käydä katsomassa pelikasvatustaperuskoulussa.fi

Matematiikkaa tavoiteperusteisesti

Minulla oli mielenkiintoinen mahdollisuus viime lukuvuonna olla mukana kehittämässä ja muokkaamassa matematiikan opetussuunnitelman tavoitteiden vuosiluokkaistamista, joka on koulutuksenjärjestäjän vastuulla. Olen ollut mukana myös edellisillä kerroilla, kun olemme muokanneet tavoitteiden vuosiluokkaistamista. 

Tähänastiset mallit ovat niin sanotusti poluttaneet tavoitteiden opiskelua vuosiluokille. Tällöin käytännössä joka 7-9 vuosiluokalla suurin osa kahdestakymmenestä matematiikan tavoitteesta on mukana vuoden opiskelussa. Opettajan ja oppilaiden on todella vaikeaa pitää vuoden aikana mielessä esim. 15 matematiikan opiskeluun liittyvää tavoitetta. Varsinkaan oppimisen arviointi näiden kaikkien tavoitteiden mukaan on todella raskasta eikä oppilas havaitse miten on jokaisessa tavoitteessa kehittynyt vuoden aikana.

Tällä kertaa lähdimme työryhmässä tavoittelemaan kaikkien matematiikan tavoitteiden vuosiluokkaistamista siten, että jokainen olisi vain yhdellä 7-9 vuosiluokkalla. Luonnokseen saimme palautetta koulutuksen järjestäjän opettajilta, joiden pohjalta päädyimme muokkaamaan vuosiluokkaistamista siten, että kaksi tavoitetta (T2 ja T4) ovat jokaisella vuosiluokalla.

Olen visualisoinut 7-9 vuosiluokkien matematiikan tavoitteet posteri-muotoon, jonka voi tulostaa vaikka oppimistilan seinälle yhteisesti nähtäville. 

Miten saan näkyviin ensi lukuvuonna oppilaille vuosiluokkaistetut tavoitteet, jotta oppimista tehdään tavoiteperusteisesti. Osa tavoitteista sisältää matematiikan sisältöjen oppimista, joiden arviointi perinteisillä menetelmillä mahdollista. Osa tavoitteista liittyy matematiikan oppimisen taitoihin, joiden arviointiin tarvitaan toisenlaisia keinoja. Ensi lukuvuonna saan Qridin mukaan matematiikan opiskelun ohjaamiseen, jonka avulla oppilaat myös tekevät itsearviointia taitojen kehityksestä sekä pystyn antamaan oppilaille arviointia tavoitteista.

Ymmärrystä tekoälyyn

Kesätauko on käymässä vähiin ja oppimisen syksy on kouluissa alkamassa. Viime joulukuussa julkaistiin kaikille saataville tekoäly ChatGPT. Tekoälyn tulo kaikkien saataville nykyisessä muodossaan aloitti valtavan muutoksen, joka tulee jatkumaan vielä pitkään. Internetin tuloa kaikkien saataville pidettiin mullistavana asiana, mutta on ennustettu tekoälyn olevan vieläkin suurempi muutos yhteiskunnassa. Mitä kaikkea tekoäly mahdollistaa, jää vain nähtäväksi. Myös oppimiseen tekoäly tulee varmasti lähimmän vuoden aikana mukaan.

Suosittelen kaikille opettajille tutustumista tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin. Suuri osa oppilaista osaa jo hyödyntää sitä, näin uskoisin. Tekoälyn mahdollisuudet ovat kevään aikana kiinnostaneet minua ja alkukesällä suoritin avoimen kurssin tekoälystä, jota voin suositella kaikille.

Avoin kurssi tekoälystä:
PRACTICAL AI - MITÄ JOKAISEN TULISI TIETÄÄ TEKOÄLYSTÄ

Kesän aikana tutustuin muutamaan tekoäly sovellukseen, jotka ovat kaikkien helposti kokeiltavissa.

• ChatGPT
• Microsoft Bing
• Google Bardi

lähde: chat.openai.com

lähde: bing.com

 

lähde: bard.google.com

Kaikilla peruskouluikäisilläkin oppilailla on näihinkin palveluihin mahdollisuus kirjautua omilla kotitunnuksillaan ja tutustua itsenäisesti. Käsitykseni mukaan koulutuksenjärjestäjät Suomessa ovat suunittelemassa syksyn aikana oppilaiden mahdollisuuksia käyttää tekoälyä turvallisesti koulun tunnuksilla.

Turvallisuus huomioiden meidän tulee suhtautua positiivisesti tekoälyyn myös oppimisen tukena. Perusopetuksessa oppimisen arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, joten voimme muuttaa osaamisen osoittamisen mahdollisuuksia siten, että oppilaat osoittavat omaa eivätkä tekoälyn osaamista.