Sphero vauhdissa

Tänään olen testaillut erilaisia appseja, joita on tarjolla ilmaiseksi Spheron ohjaamiseen ja ohjelmoimiseen. Esittelin illalla myös veljelleni Spheroa, jonka tuloksena muutama video pallon ohjelmoinnin mahdollisuuksista. Jos sinua kiinnostaa mitä pallon sisällä on, niin käy katsomassa rakennekuva How It Works -sivustolta.

Ensimmäisenä pari malliohjelmaa kuvattuna.

Lyhyt oma testi-ohjelma, jonka ohjelmointi ei ollut vaikeaa.

Koti on vähän pieni ympäristö robottipallolle, mutta riittääkö tila koulun liikuntasalissa? Voittaako tällä pallolla salibandyottelun? Odotan innolla maanantaita, kun pääsen esittelemään palloa oppilailleni.

Robotteja oppimiseen: Lego EV3 ja Sphero 2.0

Tänään osallistuin Innokas-verkoston järjestämään Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? -koulutukseen Helsingin Yliopiston Minerva-torilla. Ensimmäisenä pääsin tutustumaan Sphero 2.0 -robottipalloon. Robottipallo tarjoaa mahdollisuuden tutustua ohjelmointiin uudenlaisella tavalla. Palloa voidaan ohjata tablettiin ladattavalla appsilla, pallon toimintaa voidaan ohjelmoida appsilla tai palloa voi käyttää pelillisenä elementtinä erikseen suunnitelluissa tablettipeleissä. Koulutuspäivästä tuli lopulta melko arvokas, kun kotimatkalla oli pakko käydä hankkimassa Sphero 2.0, jotta pääsen kotonakin testailemaan ihmepalloa.

Osallistuin neljätuntiseen työpajaan, jossa tutustuttiin Lego EV3 -robottien ohjelmointiin ja antureiden hyödyntämiseen robotin ympäristön havainnoinnissa. Perusosaamista olen EV3:sta kartoittanut jo kevään aikana oppilaiden kanssa, mutta työpajassa opin paljon uutta, jota voin hyödyntää erityisesti ensi syksyn valinnaiskurssillani.

Päivän aikana koulutuksessa esiteltiin Lego EV3 -robottien rakentamiseen ja ohjelmointiin liittyviä kilpailuja, joita ovat RoboCupJunior Finland sekä First Lego League Finland. Kilpailuissa menestyminen edellyttää oppilailta innostusta, mutta katsotaan mihin ensi syksyn valinnaiskurssilla päästään?

Ohjaaminen onnistuu

Maanantaina 7AB fysiikan ryhmän kanssa olimme kutsuneet koulumme 1A-luokan vieraaksi fysiikan luokkaan harjoittelemaan Lego-robottien ohjelmointia. 7.-luokan oppilaat pääsivät ohjaamaan koulumme nuorimpia robottien ohjelmoinnin saloihin. Tunnilla oli loistava fiilis!

1.-luokkalainen poika: ”Se oli kivaa, kun robotti sai taistella. Oli kivaa, kun kaikki huusi, että täältä tulee voittaja. Me oltais oikeasti oltu voittaja, mutta robotti ei tunnistanut tota mustaa viivaa.”

1.-luokkalainen tyttö: ”Kivaa ollut. Pitää koko ajan tehdä tolle robotille jotain, että se toimii. Välillä on toiminut. Välillä on hassu, kun se ei toimi.” 

7.-luokkalainen: ”Tunti oli kiva. Mun pari oppi hyvin nää asiat.”

Seikkaileminen on oppimista

Viime aikoina on lehdissä kirjoiteltu, että yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämässä. Koulussa opetellaan juuri näitä taitoja tunneilla, mutta koulurakennus ja oppitunnit eivät tarjoa täydellistä ympäristöä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen opetteluun.

Minulla oli mahdollisuus viettää päivä luokkani kanssa Seikkailutalossa Helsingissä, jossa seikkailupedagogiikan keinoin opiskeltiin toimimaan ryhmässä, huomioimaan toisia, auttamaan toisia ja keskustelemaan toisten kanssa. Pääsin opettajana myös osallistumaan harjoitteisiin ja oppimaan luokkani kanssa tärkeitä taitoja. Oppilaiden mielestä paras aktiviteetti oli ehdottomasti jäihin putoaminen kuivapuvussa.

Suosittelen kaikille koululuokille mukavaa yhteistoiminnallista päivää Seikkailutalossa!

Robotti näkee punaista

Tänään 7. luokan oppilaani saivat robotin näkemään punaista. Tavoitteena oli antaa robotille toimintaohjeita, jos se havaitsee jotain tiettyä väriä liikkuessaan. Ensi maanantaina 7. luokkalaiset ohjaavat tunnin robottien ohjelmoinnin alkeita koulumme 1. luokkalaisille.

Oppilaat toimivat robottitunneilla pareittain. Jokainen työpari etsi innokkaasti koodia robotin liikuttamiseen. Luovuus ja kokeileminen olivat teemoina jälleen!

Tällä viikolla päättyy koulumme 3. jakso ja samalla 7. luokan fysiikan kurssi. Olen kurssin ainana pilotoinut robottien opetuskäyttöä. Kurssipalautteessa kaikki oppilaat kertoivat, että parasta kurssilla oli ROBOTIT!

Tabletit yhteiskäytössä

Kouluihin tuodaan opetuksen tueksi tabletteja, jotka on alun perin suunniteltu henkilökohtaiseen käyttöön. Kouluissa tabletteja joudutaan käyttämään tunneittain eri oppilaiden kanssa. Kouluissa olevissa tietokoneissa ja kannettavissa on jo pitkään oppilailla ollut henkilökohtaiset profiilit, joihin kirjaudutaan omilla tunnuksilla. 

Kun tabletteihin ei voi luoda oppilaille omaa profiilia eikä kytkeä muistitikkua, on turvauduttava tallentamisessa pilvipalveluiden käyttämiseen. Koulumme oppilailla on käytössään OneDrive, jonne töitä voi tallentaa. OneDrive mahdollistaa töiden jatkamisen joustavasti myös vapaa-aikana, kun pilvipalveluun pääsee myös kaupungin tietoverkon ulkopuolelta. Tabletille on ladattavissa mm. Office-työvälineohjelmia appseina. Appsien käyttäminen ja työn tallentaminen pilveen edellyttää oppilaan kirjautumista appsiin omilla tunnuksilla. 

Tablettien käyttäminen yhteiskäytössä edellyttää, että oppilas huolehtii kaikkien käyttämiensä appsien nollaamisesta ennen tunnin päättymistä, jotta kirjautumistiedot poistuvat laitteelta. Henkilökohtaisessa käytössä idea on juuri toinen, eli kaikki appsit muistavat käyttäjän kirjautumistiedot ja työskentely on joustavaa. Kirjautumistietojen poistaminen on oppilaille siis opetettava. Opettamisen motiivina ei ole työelämätaidot, kun työelämässä kaikille työntekijöillä tulee olemaan jatkossakin henkilökohtaiset laitteet.

Sosiaalisen median palveluihin en oppilaina kirjautuisi yhteiskäyttötableteilla ollenkaan, jos sen käyttäminen ei liity oppimiseen oppitunnilla. Olen pohtinut, että kenellä on vastuu tabletille auki jääneestä some-profiilista, jota seuraavan tunnin oppilas väärinkäyttää?

Robotit aktivoivat oppilaita

Lego-robottien ohjelmoinnin harjoittelu näyttää aktivoivan kaikki oppilaat. Oppilaat ovat muutamilla tunneillani päässeet opiskelemaan robottien ohjelmointia. Kaikki oppilaat ovat innostuneet itse valitsemansa työparin kanssa ideoimaan robotin kulkemista luokassa. Viime viikolla saimme robotille jo ensimmäisen aistin värianturin avulla. Ensimmäiset robotit oppivat liikkumaan robottien sumopainikentällä.

Vielä enemmän kuin ohjelmoinnin ja tiimityöskentelyn oppiminen minua ilahduttaa ajattelutaitojen kehittyminen robottien kanssa opiskeltaessa. Ratkaisumallit tulee etsiä kokeilemalla, erehtymällä, pohtimalla ja ajattelemalla.

Tiede-lehden uutinen Älypuhelin saattaa tyhmistää sai minut pohtimaan ajattelutaitojen merkitystä tulevaisuudessa. Mitä oikeasti arvokasta peruskoulu voi opettaa?

”Älykännykkä saattaa heikentää intuitiivisten ajattelijoiden ajattelua. He ulkoistavat ajatustyötään tekemällä hakuja jopa sellaisissakin asioissa, jotka he tuntevat entuudestaan tai saisivat helposti selville ilman puhelintakin. Kun he välttelevät omien aivojen käyttöä, heidän ajattelukykynsä laiskistuu, vihjaa kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkimus.”

”Tutkijoiden mukaan ihmiset ovat kognitiivisia pihistelijöitä.  Toisin sanoen he haluavat mahdollisuuksien mukaan säästää itseään ajattelun vaivalta. Älypuhelin tarjoaa helpon tilaisuuden langeta älylliseen laiskuuteen. Aivojen käytön välttely voi kuitenkin kostautua esimerkiksi ihmisen ikääntyessä.”

Ajattelutaitojen kehitys jatkuu ensi viikon robottitunneilla!