WhatsApp opettajan työvälineenä

Aloitin WhatsAppin käytön opettajana pari vuotta sitten muutamien oppilaiden kanssa opiskeluun liittyvillä viesteillä. Tammikuussa koulumme Oppilasagentit ehdottivat, että TVT:n kehityksestä vastaavat oppilaat haluaisivat keskustella ja tiedottaa WhatsAppissa. Näin ollen perustin ensimmäisen oppimiseen liittyvän ryhmän Oppilasagenteille.

Olen jo pidempään pohtinut valvontaluokalle WhatsApp-ryhmän perustamista. Kaikkeen uuteen liittyy tietysti riskit, mutta riskien ottaminen voi synnyttää myös loistavia menestystarinoita. Viime perjantaina loin luokalleni WhatsApp-ryhmän oppilaiden toiveen mukaisesti. Luokan ryhmä, jossa kaikki oppilaat ovat jäsenenä, mahdollistaa aivan uudenlaisen keskustelukulttuurin syntymisen luokan oppilaiden välillä.

Viestintäkanavana WhatsApp tuntuu olevan toimivampi, tutumpi, nopeampi kuin Wilma-viestit, joita olen aiemmin käyttänyt. Oppilaat ovat paremmin tavoitettavissa ja vastaavat viesteihin innokkaammin kuin Wilma-viesteihin. Jo muutaman päivän kokemuksella ryhmä näyttää lisäävän yhteisöllisyyttä ja kannustaa uudenlaiseen keskusteluun verkkovälitteisesti.

Edellytyksiä ryhmän toiminnalle on säännöt ja niiden noudattamisen valvominen. Opettajan kannattaa ehdottomasti olla ylläpitäjän roolissa, jolloin hän pystyy puuttumaan helpoimmin väärinkäytöksiin.

Luokkani WhatsApp-ryhmän säännöt:
”Kouluun liittyviä asiallisia viestejä voi laittaa ryhmään arkisin klo 7.30-21.00 ja sunnuntaina klo 18.00-21.00. Ryhmän nimen ja kuvakkeen muuttaminen on kielletty.”

Luokan WhatsApp-ryhmässä opitaan myös, että somessa voi toimia asiallisesti ja toisia kunnioittavasti! Kokeilkaa uusia ideoita, ne kannattavat!

vr – avaa uuden maailman

Perjantaina kävin ostamassa virtual reality –lasit, joilla pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia.

Mitä virtuaalitodellisuus on?

”Virtuaalitodellisuus eli tekotodellisuus (keinotodellisuus, lumetodellisuus, engl. virtual reality) on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön.” 

lähde: Wikipedia

Virtual reality –lasit vievät digitaalisen maailman kokemisen uskomattoman upealle tasolle! Löysin Google play –kaupasta pikaisella etsinnällä monia mielenkiintoisia appeja, joita voi käyttää virtuaalilasien kanssa.

Seuraavaksi lähden pohtimaan virtual reality –lasien mahdollisuuksia perusopetuksen teemojen osaksi, josta kirjoitan myöhemmin ajatuksiani blogiin.

Kuvia löytämistäni vr-peleistä ja -maailmoista.

 

Oppilasagenttien touhuja

Viime viikolla Oppilasagentit saivat vieraaksi Zora-humanoidirobotin. Zora kertoi itsestään Agenteille ja yrityksen edustajat esittelivät robotin mahdollisuuksia. Pääsimme seuraamaan myös rytmikästä tanssiesitystä.

Robottipalloja on aloitettu testailemaan, josta enemmän oppilasagentti.fi -sivustolla.

http://www.oppilasagentti.fi/342-2/

Tammikuisesta vierailustamme kouluttajina Otavan Opiston OPS-hautomossa on kirjoittettu oppiminen.fi -sivustolla.

http://www.oppiminen.fi/2016/03/oppilaat-tietotekniikan-asiantuntijoina/

Koe on peili

Parhaillaan ollaan pohtimassa opetuksen muutosta uuden opetussuunnitelman hengessä. Opetuksen pitää muuttua vai itse asiassa oppimisen tulee muuttua. Opettajan tulee muuttaa toimintaansa, jotta oppilaasta tulee aktiivinen oppija. Vai onko muutos oltava oppilaan opiskelussa? Mikä oikeastaan muuttuu?

Oppilaalla tulee olla jatkossa mahdollisuus monipuoliseen osaamisen osoittamiseen, mutta ymmärtääkseni on se niin nykyäänkin ollut. Samaan aikaan julkisuudessa on kirjoituksia, joissa halutaan erityisesti matematiikasta kokeiden poistamista osaamisen näyttönä. Onko monipuolisuutta poistaa matematiikassa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan? Monipuolisuus mielestäni tarkoittaa mahdollisuuksien lisäämistä eikä vähentämistä. Ennemmin kuin kokeiden poistamisen puolesta äänestäisin kokeiden roolin ja toteutuksen muutoksen puolesta. Hyvin toteutettu ja oppimista tukeva koetilanne tarjoaa hyvän oppimiskokemuksen oppilaalle.

Itse olen jo useamman vuoden toteuttanut matematiikan kokeet niin, että oppilaalla on turvallisesti mahdollisuus kysyä, jos jää jumiin jossain tehtävässä. Oppilasta auttaessani huomaan samalla mikä osa oppilaan osaamista kaipaa vielä kertaamista. Kokeen lisäksi tarjoan oppilaille useampia osaamisen näyttömahdollisuuksia, joita ovat mm. taitotestit, tuntityöskentely, tuntiaktiivisuus, haastavampien tehtävin ratkaiseminen, tukiopetuksessa osaamisen osoittaminen sekä kotityöskentely.

Suuri osa oppilaista näyttää kaipaavan kokeita. Oppilaat haluavat mitata omaa osaamistaan ja näyttää itselleen, kuinka osaavat asioita. Kokeessa osaamisen osoittaminen on taito, joka kannattaa peruskoulun jälkeen osata jatko-opinnoissa, joissa joutuu osoittamaan osaamistaan monesti perinteisesti kokeella.

Koe on peili niin oppilaalle kuin opettajallekin. Jos koe menee heikosti tai huonommin kuin tuntityöskentely edellyttää, niin voi lähteä miettimään johtuuko huono koe tulos koetilanteesta vai oppilaan taidoista. Opettaja voi pohtia kuinka voisi tukea oppilasta toisella tavalla oppimaan asioista. Oleellista on pohtia, kuinka koe arvosana vaikuttaa oppilaan aineen arvosanaan lukukausi arvioinissa!

Ohjelmointi tulee matematiikan opetukseen

Parhaillaan koulutuksen järjestäjät kirjoittavat paikallisia ainekohtaisia opetussuunnitelmia. Minulla on ollut mahdollisuus olla tekemässä myös paikallista opetussuunnitelmaa matematiikkaan. Ehkä merkittävin uudistus matematiikan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna on ohjelmoinnin lisääminen matematiikan opetussisältöihin.

Ohjelmoinnista on käyty paljon keskustelua julkisuudessa viimeisten vuosien ajan. Keskustelua ohjelmoinnin opetuksen toteuttamisesta on herännyt paljon myös opettajien välisissä keskusteluissa. Itse näen ohjelmoinnin opetuksen mahdollisuutena tuoda uudenlaisia elementtejä matematiikan opetukseen peruskoulussa. Jokaisen nykynuoren on hyvä tietää perusteita ohjelmoinnista, jonka avulla toteutetaan monia työ- ja arkielämän sovelluksia. Harva nuori tulee kirjoittamaan ohjelmakoodia työssään, mutta kaikkien tulee hallita erilaisten sovellusten käyttäminen ja sovellusten käyttöongelmien ratkaiseminen, johon ohjelmoinnin opettaminen parhaimmillaan tarjoaa osaamista.

Mielekkäästi toteutettuna ohjelmoinnin opetuksella voidaan tukea matematiikan teemoja ja toisaalta ohjelmoinnin kautta voidaan saada innostettua useampia oppilaita innostumaan myös matematiikan opiskelusta uudella tavalla. Valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa koulutuksenjärjestäjille mahdollisuuksia toteuttaa ohjelmoinnin opetusta oppilaat ja heidän kiinnostuksensa huomioiden.  Ohjelmoinnin opetuksessa tulee myös huomioida oppilaiden lähtötaso, joka voi vaihdella vapaa-ajan kiinnostuksen mukaan hyvin paljon.

Graafisella ohjelmointiympäristöllä on mahdollista innostaa koko ikäluokka opiskelemaan ohjelmoinnin alkeita. Scratch on yksi esimerkki helposta ohjelmointiympäristöstä aloittaa ohjelmointiin tutustuminen, mutta joka tarjoaa myös kehittymismahdollisuuksia mm. omien pienien pelien rakentamiseen asti. Robotiikka innostaa oppilaita varmasti rakentelun lisäksi graafiseen ohjelmointiin. Omassa opetuksessani 1.-9.-luokkalaiset oppilaat ovat tutustuneet ohjelmointiin Lego Mindstormsin avulla.

Keskeisempää kuin yksittäisen ohjelmointikielen opettaminen on tarjota oppilaille kokemuksia ohjelmoinnin periaatteista ja hyvistä ohjelmointikäytännöistä. Kaikki opettajat tarvitsemme varmasti koulutusta ja hyviä materiaaleja ohjelmoinnin opetuksen kehittämiseen, joita MAOL on parhaillaan suunnittelemassa jäsenistölleen.

(julkaistu MAOL ry:n jäsentiedotteessa 1/2016)