tietokoneetonta opetusta. Otsikko havahdutti lukemaan ja sisältö laittoi miettimään asiaa uudessa valossa. Viimeisen vuoden ajan on uutisoitu miten peruskoulu on jäänyt jälkeen ja miten kouluihin tulee hankkia mobiililaitteita.
”Samaan aikaan kun älylaitteita puuhataan tohinalla Suomen kouluihin, digiteollisuuden ytimessä Piilaaksossa kytee kapinahenki digitalisoituvaa lapsuutta kohtaan. Eräänlaista renessanssiajan opetusta tarjoavat koulut vastaavat omalla tavallaan siihen, mitkä taidot ovat tärkeitä tulevaisuudessa ja miten niitä opitaan.
– Luovuus, vuorovaikutustaidot ja yhteistyökyky, useiden teknoyhtiöiden vaikuttaja Brad Wurtz sanoo Waldorf-koulun videolla.”
Uutisen lukeminen sai miettimään, että mitä jos Suomessa suoraan ajaisimme ohituskaistan kautta renessanssiajalle, jossa älylaitteet olisi mielekkäällä tasolla ja tavalla kouluissa oppilaiden oppimisvälineenä, kuten esim. pelit, leikit, metsä, liikkuminen, opetusvideot, vierailut ovat olleet jo vuosia mukana koulujen oppimistilanteissa.
”Ajatushautomo Demoksen tulevaisuuden tutkija Aleksi Neuvonen sanoo, että Suomessakin voisi odottaa jollain aikavälillä "vastapedagogiikkaa" valtavirralle, lapsiin ja viestintäteknologiaan liittyvälle "valtavalle ihmiskokeelle". Tällä hetkellä puuttuu syvällisempi keskustelu teknologian lisäarvosta, ruutuajan kasvamisesta ja sen vaikutuksista.”
Vuosia on kirjoiteltu kuinka nuoret ovat liikaa ruutujen ääressä ja heitä pitäisi ohjata liikkumaan enemmän terveydellisistä syistä. Nyt ollaan huolissaan, että kouluissa oppilailla ei ole riittävästi ruutuaikaa. Nouseva huoli alkaa olla nuorten sosiaaliset ongelmat, kun ei osata tulla toimeen kavereiden kanssa. Tässä on matematiikan opettajallekin yhtälö ratkaistavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti