torstai 19. maaliskuuta 2026

Pelikasvatus kuolee suojeluun – ammattilaisilta ei saa viedä työkaluja

Viimeaikaiset uutiset pelien ikärajojen kiristymisestä korostavat tarvetta keskustella pelikasvatuksen tulevaisuudesta. Eurooppalainen PEGI-järjestelmä muuttaa kriteereitään kesäkuusta 2026 alkaen siten, että kaikki maksullisia satunnaisesineitä eli loottilaatikkoja sisältävät pelit saavat oletusarvoisesti vähintään PEGI 16 -luokituksen.

Linjaus pyrkii suojelemaan nuoria, mutta se luo samalla ristiriidan pelikasvatuksen ja nuorten todellisen arjen välille. Monet suositut pelit muuttuvat virallisesti rajoitetuiksi kouluissa ja nuorisotiloissa, vaikka juuri näissä ympäristöissä niitä on käytetty medialukutaidon ja pelikulttuurin ymmärtämisen työkaluina.


Kuva tuotettu Gemini tekoälyn avulla.


Peliystävällinen kohtaaminen vaatii ammattitaitoa

Pelikasvatuksen ytimessä on nuoren kohtaaminen hänen omassa maailmassaan. Kouluissa ja nuorisotoimessa tarvitaan peliystävällistä otetta, jossa peliä ei nähdä vain riskinä, vaan luontevana tapana olla vuorovaikutuksessa. Kun ammattilainen pelaa yhdessä nuoren kanssa, syntyy luottamussuhde, joka mahdollistaa vaikeidenkin ilmiöiden käsittelyn.

On huomioitava, että kodeissa käytetään yleisesti lainsäädännön mahdollistamaa huoltajan jousto-oikeutta (3 vuoden sääntö), jolloin nuoret pelaavat ikärajaa korkeampia pelejä ilman pedagogista tukea. On kestämätön tilanne, jos julkinen sektori lukitaan tästä maailmasta ulos tiukoilla rajoituksilla. Pelikasvattajille onkin annettava mahdollisuus ammatilliseen joustoon ikärajoissa ohjatussa toiminnassa.

Suojelu ei saa muuttua poissulkemiseksi

Asiantuntijuuden tunnustaminen on välttämätöntä: kasvattaja pystyy purkamaan pelin mekaniikat ja kääntämään ne oppimiskokemukseksi turvallisessa ympäristössä. Meidän on kysyttävä, kumpi suojelee nuorta paremmin: se, että hän pelaa K-16-peliä kotonaan yksin, vai se, että hänet kohdataan peliystävällisesti ammattilaisen ohjaamassa toiminnassa, jossa peli on väline yhteisöllisyyteen ja kasvuun?

Suojelu ei saa tarkoittaa silmien sulkemista todellisuudelta. Pelikasvatus tarvitsee virallisen oikeuden ammatilliseen soveltamiseen, jotta voimme kohdata nuoret siellä, missä he jo ovat – ja kasvattaa heistä digitaalisen maailman osaajia.

sunnuntai 8. helmikuuta 2026

Liikuntaa, keskittymistä ja oppimista matematiikassa

Matematiikan oppiminen vaatii keskittymistä ja harjoittelua. Oppilaille voi olla haastavaa keskittyä ja olla paikallaan koko oppimistuokiota harjoittelemassa opiskeltavaa teemaa. Lähdin viime syksyn VESO-koulutuksen pohjalta pohtimaan mallia, jolla voisin tarjota oppilailleni 7-9 -luokkien matematiikan tunneilla mahdollisuuden liikkua ilman koko ryhmän häiriötä. Kehittelin koulutuksen innoittamana kevyen mallin, jonka saan siirrettyä tilasta toiseen, kun tunneittain vaihdan opetustilaa. 

Muistin myös lukeneeni tutkimuksesta, jossa aivotutkimuksen näkökulmasta liikkuminen vahvistaa oppimista.

"Tiesitkö, että pelkästään sillä, että nousemme seisomaan, on positiivinen vaikutus oppimiseen? Aivojen aktivoiminen liikkumalla kannattaa ennen uuden tai vaikean asian oppimista tai tenttitilannetta. Tähän riittää jopa vain parin minuutin aktiivinen liikkuminen, esimerkiksi kävely tai taukoliikunta. Fyysinen aktiivisuus käynnistää positiivisia muutoksia aivoissa, mikä tekee lyhyestäkin taukoliikunnasta tehokasta. (Huotilainen 2018; Huotilainen 2022.) Yksittäisellä harjoituksella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös opiskelijan toiminnanohjaukseen ja vireystilaan (Hänninen & Syväoja 2024)." (https://blogit.lab.fi/labfocus/lisaa-liiketta-opetukseen-pienia-tekoja-oppimiskyvyn-hyvaksi/)

Kehitin oppimisliikuntahaasteen, jossa oppilas pääsee liikkumaan tunnin aikana niin halutessaan. Oppilas heittää nopalla suoritettavien matematiikan tehtävien määrän, jonka jälkeen heittää nopalla itselleen lihaskuntoliikkeen, jota tekee haluamansa määrän.



Ryhmäni ovat ottaneet mahdollisuuden ilolla vastaan. Tunneillani opiskellaan tai liikutaan, mutta ei häiritä muita.






 


maanantai 17. helmikuuta 2025

Kohtaamisia matematiikassa

Oppimisen tuki perusopetuksessa uudistuu elokuusta alkaen. Uudistus lisää velvoitteita suunnitella ja toteuttaa opetusta ryhmän tarpeiden mukaisesti. Miten hyödynnän parhaiten tärkeät opetusminuutit?

Olen oman opetuksen suhteen aloittanut perinteisen oppimisen muutoksen noin kahdeksan vuotta sitten, jolloin minulla oli mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa opetusta uusiin joustaviin koulumme väistötiloihin. Samaan aikaan aloimme toteuttamaan yhteisopettajuutta oppimisalueella ja eriyttämään oppilaiden oppimista heidän tarpeidensa mukaisesti. 

Yhteisopettajuuden suunnittelu on tärkeää, jotta kaikkien yhteisopettajuuden opettajien osaaminen saadaan parhaalla tavalla oppilaiden tueksi. Yhteisopettajuuden toiminnan suunnittelun keskiössä näen kysymyksen oppimistilanteen järjestelyistä erilailla kuin perinteisessä yhden opettajan luokkatilanteessa. Yhteisopettajuudessa saavutetaan aktiivisempaa oppilaiden kohtaamista sekä suunnitellumpaa eriyttämistä verrattuna perinteisiin oppimistilanteisiin.
“Tuen keinoja voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, samanaikais- ja yhteisopetuksen lisääminen ja oppimisympäristön esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen.“ (OPH tiedote 13.2.2025)

Uudistus edellyttää muuttamaan perinteistä matematiikan opetusta oppilaat kohtaavaan suuntaan. Olen vuosien ajan mukauttanut matematiikan teoriaopetuksen osuutta oppilaille saavutettavaan muotoon. Sekä oppimisalueella että luokkaopetuksessa olen pohtinut teoriaosuuden, joka on kaikkien oppilaiden mahdollista sisäistää. Tavoitteena on ollut käydä muutamassa minuutissa keskeisin asia läpi. Näin minullä jää aikaa kohdata oppitunnilla oppilaiden henkilökohtaiset tarpeet paremmin.
“Eriyttäminen tarkoittaa opetuksen mukauttamista oppilaan tarpeisiin opetusjärjestelyjen, oppimisympäristön, opetusmenetelmien, materiaalien tai arvioinnin avulla.” (OPH tiedote 13.2.2025)

Eriyttäminen ja tuen uudistus edellyttää oppimateriaalilta uudenlaista tulokulmaa opettajan tueksi. Matematiikan oppimateriaalisarja Luku on suunniteltu tukemaan eritasoisia oppilaita sekä helpottamaan opettajan erityttämistä oppimistilanteessa. Kirjan teoriaosuudet on suunniteltu helposti luettaviksi, joista löytyy perusesimerkit harjoittelun aloittamiseen. Tehtävävihkossa löytyy joka teemaan 10 perustehtävää lisää sekä 10 ylöspäin eriyttävää tehtävää.

Oppilaat ovat vuosien ajan kertoneet, että matematiikan oppiminen tuntuu mielekkäältä, kun saa tukea juuri omaan oppimistilanteeseensa. Kannusta meitä kaikkia rohkeasti kehittämään matematiikan oppimistilanteita eriyttämällä ja yhteisopettajuudella oppilaita kohtaavaan suuntaan.


kuva: Adobe Express generatiivinen tekoäly (matematiikka, oppiminen, yhteistyö)


Lähteet:
Oppimisen tuki uudistuu esi- ja perusopetuksessa – Tukea tulee saada mahdollisimman varhain ja omassa ryhmässä https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/oppimisen-tuki-uudistuu-esi-ja-perusopetuksessa-tukea-tulee-saada-mahdollisimman

maanantai 23. syyskuuta 2024

Hyppimällä intoa oppimiseen

Olen aloittanut oppilaiden kanssa fysiikan ilmiöiden tutkimiseen Vernierin langattomilla antureilla. Anturit on todella vaivatonta kytkeä opettajan tai oppilaan omaan kannettavaan tietokoneeseen. Olemme käyttäneet Vernierin selaimessa toimivaa https://graphicalanalysis.app/ mittausohjelmistoa, joka ei edellytä käyttäjältä ohjelman tai appin lataamista koneelle.

Viime viikolla oppilaiden kanssa otimme käyttöön Vernierin Go Direct voimalevyn. Tavoiteena oli tutustua anturin toimintaan ja kuvaanjan analysointiin. Oppilaat innokkaasti kävivät hyppäämässä voimalevyllä ja koko ryhmä kiinnostui tulkitsemaan tuloksia. Laitoin näkyviin samaan aikaan hyppyyn liittyen kolme kuvaajaa: voima, ilmassaoloaika sekä hyppykorkeus.

Oppimisen ilon lisäksi oppimishetkemme mahdollisti oppilaille suureisiin tutustumista sekä kuvaajien lukemisen harjoittelua.


tiistai 10. syyskuuta 2024

Innostusta antureilla

Minulla on mahdollisuus tämän lukuvuoden aikana tutustua Vernierin langattomien antureiden mahdollisuuksiin fysiikan opetuksen tukena entistä monipuolisemmin. Langattomat anturit mahdollistavat oppilaille joustavasti mahdollisuuden tutustua fysiikan ilmiöihin kytkemällä antureita omaan Chromebookiin.



Tavoitteenani on löytää antureille mahdollisimman paljon mielekkäitä käyttökohteita 7.-9.-luokkien fysiikan opetuksessa. Lisäksi koen, että antureiden kautta saadaan oppilaille innostusta fysiikan opiskeluun.

Perusopetuksen fysiikan tavoite T9 kannustaa digitaalisten antureiden hyödyntämiseen tiedonhankkimisena sekä analysoinnissa.

“T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla”

Olen iloinen, että SchoolStore.fi mahdollisti minulle kokeiluun antureita, joiden avulla yhteistyössä muodostetaan materiaalia antureiden mahdollisuuksista 7.-9. luokkien opetuksessa. Tästä blogistani voit lukea vuoden aikana kokemuksista.

lauantai 17. elokuuta 2024

Kohtaamisia peliystävällisesti

Nykyään nuoret ja aikuisetkin pelaavat kännyköillä, konsoleilla ja tietokoneilla. ”Kaikki, myös satunnainenkin pelaaminen huomioiden 98 % suomalaisista pelaa jotain peliä ainakin joskus, ja vähintään kerran kuukaudessa eli ”aktiivisesti” pelaavien osuus on 89 % tutkitusta, 10–75-vuotiaiden mannersuomalaisten väestöstä.”, todetaan Pelaajabarometri 2022 -julkaisussa.



 
Oletko kysynyt oppilaalta pelaamisesta? Pelaatko konsolilla vai koneella? Mitä pelejä pelaat tällä hetkellä? Miten pelit sujuivat illalla?


Olemme monesti kiinnostuneita oppilaiden harrastuksista tai vapaa-ajan vietosta opettajana ja luokanohjaajana. Olemme tottuneet kysymään, että miten jalkapallo harjoitukset menivät tai miten teidän bändin keikka sujui eilen illalla? Miksi emme ole kiinnostuneita oppilaiden pelaamisesta, vaikka lähes jokainen pelaa enemmän tai vähemmän vapaa-ajalla? 


Olen lähestynyt työssäni oppilaita kysymyksillä mm. liikunta ja musiikki harrastuksiin liittyvien kysymysten lisäksi pelaamiseen liittyvillä kysymyksillä. Olen huomannut, että monien asioiden hoitaminen oppilaan kanssa on helpompaa, kun hän huomaa, että arvostan hänen pelaamistaan ja olen kiinnostunut siitä aika ajoin.


Mediassa edelleen kulkee ajatus, että pelaaminen on negatiivinen asia. Itse lähestyn pelaamista pelikasvatuksen näkökulmasta. Pelaaminen on hyvä asia, jos pelaa oikeita pelejä, oikeaan aikaan, oikean määrän viikossa sekä oikeiden kavereiden kanssa. Jos nämä näkökulmat toteutuvat, joista myös oppilaiden kanssa keskustelen, en näe ongelmaa pelaamisesta osana vapaa-aikaa.


Tähän mennessä olleita kokeilujani pelikasvatuksesta peruskoulussa voi käydä katsomassa pelikasvatustaperuskoulussa.fi



torstai 1. elokuuta 2024

Matematiikkaa tavoiteperusteisesti

Minulla oli mielenkiintoinen mahdollisuus viime lukuvuonna olla mukana kehittämässä ja muokkaamassa matematiikan opetussuunnitelman tavoitteiden vuosiluokkaistamista, joka on koulutuksenjärjestäjän vastuulla. Olen ollut mukana myös edellisillä kerroilla, kun olemme muokanneet tavoitteiden vuosiluokkaistamista. 

Tähänastiset mallit ovat niin sanotusti poluttaneet tavoitteiden opiskelua vuosiluokille. Tällöin käytännössä joka 7-9 vuosiluokalla suurin osa kahdestakymmenestä matematiikan tavoitteesta on mukana vuoden opiskelussa. Opettajan ja oppilaiden on todella vaikeaa pitää vuoden aikana mielessä esim. 15 matematiikan opiskeluun liittyvää tavoitetta. Varsinkaan oppimisen arviointi näiden kaikkien tavoitteiden mukaan on todella raskasta eikä oppilas havaitse miten on jokaisessa tavoitteessa kehittynyt vuoden aikana.


Tällä kertaa lähdimme työryhmässä tavoittelemaan kaikkien matematiikan tavoitteiden vuosiluokkaistamista siten, että jokainen olisi vain yhdellä 7-9 vuosiluokkalla. Luonnokseen saimme palautetta koulutuksen järjestäjän opettajilta, joiden pohjalta päädyimme muokkaamaan vuosiluokkaistamista siten, että kaksi tavoitetta (T2 ja T4) ovat jokaisella vuosiluokalla.









Olen visualisoinut 7-9 vuosiluokkien matematiikan tavoitteet posteri-muotoon, jonka voi tulostaa vaikka oppimistilan seinälle yhteisesti nähtäville. 


Miten saan näkyviin ensi lukuvuonna oppilaille vuosiluokkaistetut tavoitteet, jotta oppimista tehdään tavoiteperusteisesti. Osa tavoitteista sisältää matematiikan sisältöjen oppimista, joiden arviointi perinteisillä menetelmillä mahdollista. Osa tavoitteista liittyy matematiikan oppimisen taitoihin, joiden arviointiin tarvitaan toisenlaisia keinoja. Ensi lukuvuonna saan Qridin mukaan matematiikan opiskelun ohjaamiseen, jonka avulla oppilaat myös tekevät itsearviointia taitojen kehityksestä sekä pystyn antamaan oppilaille arviointia tavoitteista.


sunnuntai 30. heinäkuuta 2023

Ymmärrystä tekoälyyn

Kesätauko on käymässä vähiin ja oppimisen syksy on kouluissa alkamassa. Viime joulukuussa julkaistiin kaikille saataville tekoäly ChatGPT. Tekoälyn tulo kaikkien saataville nykyisessä muodossaan aloitti valtavan muutoksen, joka tulee jatkumaan vielä pitkään. Internetin tuloa kaikkien saataville pidettiin mullistavana asiana, mutta on ennustettu tekoälyn olevan vieläkin suurempi muutos yhteiskunnassa. Mitä kaikkea tekoäly mahdollistaa, jää vain nähtäväksi. Myös oppimiseen tekoäly tulee varmasti lähimmän vuoden aikana mukaan.

Suosittelen kaikille opettajille tutustumista tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin. Suuri osa oppilaista osaa jo hyödyntää sitä, näin uskoisin. Tekoälyn mahdollisuudet ovat kevään aikana kiinnostaneet minua ja alkukesällä suoritin avoimen kurssin tekoälystä, jota voin suositella kaikille.

Avoin kurssi tekoälystä:
PRACTICAL AI - MITÄ JOKAISEN TULISI TIETÄÄ TEKOÄLYSTÄ

Kesän aikana tutustuin muutamaan tekoäly sovellukseen, jotka ovat kaikkien helposti kokeiltavissa.
  • ChatGPT
  • Microsoft Bing
  • Google Bardi
lähde: chat.openai.com

lähde: bing.com
 
lähde: bard.google.com

Kaikilla peruskouluikäisilläkin oppilailla on näihinkin palveluihin mahdollisuus kirjautua omilla kotitunnuksillaan ja tutustua itsenäisesti. Käsitykseni mukaan koulutuksenjärjestäjät Suomessa ovat suunittelemassa syksyn aikana oppilaiden mahdollisuuksia käyttää tekoälyä turvallisesti koulun tunnuksilla.

Turvallisuus huomioiden meidän tulee suhtautua positiivisesti tekoälyyn myös oppimisen tukena. Perusopetuksessa oppimisen arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, joten voimme muuttaa osaamisen osoittamisen mahdollisuuksia siten, että oppilaat osoittavat omaa eivätkä tekoälyn osaamista.

maanantai 5. syyskuuta 2022

Energiaa auringosta


Syyskuussa 2021 ajattelimme sijoittaa tulevaisuuteen ja uusiutuvaan sähköntuotantoon. Kotimme katolle asennettiin CanadianSolar 320 Wp aurinkopaneeleita 18 kpl eli järjestelmän kokonaisteho 5,76 kWp. Asennusvaiheessa sähkönhinnat olivat vielä hyvin maltilliset. Pitkän talven vuoksi tuotto talvella oli pientä, mutta kesällä 2022 tuotto on ollut todella hyvää. Ylimääräisen sähkön myymme sähköverkkoon, josta sähköyhtiö maksaa spot-hinnan mukaisen korvauksen.

syksyn 2021 tuotto

  kevään ja kesän 2022 tuotto


keskimääräisen kesäpäivän tuotto


sunnuntai 7. elokuuta 2022

Pelikasvatusta peruskoulussa

Nykyään nuoret ja aikuisetkin pelaavat kännyköillä, konsoleilla ja tietokoneilla. Pelit ovat viihdettä, yhdistävät nuoria sekä osalle tarjoavat haasteita menestyä peleissä. Samaan aikaan puhutaan peruskouluissa oppilaiden motivoinnistaperusopetuksen tavoitteiden mukaiseen opiskeluun ja mielenkiintoisten valinnaisten suunnittelun haasteista. Miksi emme hyödyntäisi e-urheilu -ilmiön mahdollisuuksia motivointiin, laaja-alaisten taitojen sekä työelämätaitojen opiskeluun?

Nuorille e-urheilu ja pelailu näyttäytyy suureltaosin hyvin kapeasti ehkä harrastuksena ja e-urheiluliigojen seuraamisena. E-urheilu - ilmiönä tarjoaa paljon muutakin kuin pelaajauran maailman huipulle suurine palkintorahoineen. E-urheilu on kasvava ilmiö ja paljon erilaisia ammattilaisia työllistävä ala.

Olen jo vuoden saanut toteuttaa koulussani e-urheilua valinnaiskurssina, josta oppilaiden palaute keväällä oli erittäin positiivinen. Olemme tutustuneet e-urheiluun monipuolisesti ja jopa saaneet vieraaksemme alan ammattilaisia. Valinnaisryhmä jatkaa vielä toisen vuoden ja samaan aikaan syksyllä alkaa uusi valinnaisryhmä tutustumaan kanssani pelialaan monipuolisesti.

Lyhyt kuvaus valinnaisesta löytyy täältä https://sway.office.com/0cP1mErCc3kM6niu?ref=Link

Lisäksi syksyllä järjestetään 6. kerran koulumme verkkopelitapahtuma HämyLAN, joka vuosittain kokoaa yhteen yöksi noin 100 pelaamisesta kiinnostunutta koulumme oppilasta.

Haluatko tutustua HämyLANiin? bit.ly/hamylan 

perjantai 29. heinäkuuta 2022

Päättöarvioinnin kriteerit arjessa

Viime elokuussa otettiin käyttöön uudet päättöarvioinnin kriteerit, joiden tavoitteena on muun muassa yhtenäistää peruskoululaisten päättöarviointia. Keväällä 2022 käytettiin 9. luokkalaisten päättöarvioinnissa ensimmäisen kerran päättöarvioinnin kriteerejä, joissa on arvosanan 8 lisäksi määritelty osaaminen arvosanoille 5, 7 ja 9.

Olen osallistunut viime vuosina useisiin opetussuunnitelmaa ja arviointia käsitelleisiin koulutuksiin ja työryhmiin. Keskeisiin koulutus on ollut arvioinnin kouluttajakoulutus, joka vuoden aikana avasi todella loistavasti arvioinnin maailmaa ja uudistuksia.

Jotta päättöarviointi onnistuu kriteerien mukaan, oppimisen ja sen ohjaamisen on nojattava kaikille oppiaineen tavoitteille. Oppilaalla on oltava mahdollista osoittaa osaamistaan monipuolisesti ja itselle luontaisella tavalla. Oppiaineen tavoitteiden on oltava mukana arvioinnissa jo oppimisvaiheessa vahvasti opetuksenjärjestäjän vuosiluokaistamisen mukaisesti. Päättöarvioinnissa voi parempi tavoitteen osaamisen osoittaminen kompensoida heikommin mennyttä tavoitetta.

Olen jo viiden vuoden ajan kehittänyt fysiikkaan oppijalähtöistä sekä kokeetonta osaamisen osoittamisen mallia, jossa oppilas etenee fysiikan polkua omaan tahtiin osoittaen osaamistaan oppimistuokioiden, kokeellisen työskentelyn, portfolion sekä taitotestien muodossa. Jokaisella oppitunnilla on mahdollisuus saada formatiivista palautetta opettajalta sekä osoittaa osaamista summatiiviseen lukuvuosiarviointiin.

Kesän aikana on ehtinyt miettimään arviointikäytänteiden muutoksia syksyyn - kohta pääsee niitä oppilaiden kanssa kehittämään.

keskiviikko 2. helmikuuta 2022

Ilmiö valinnaisaineena

Työelämätaitoja ja pelikasvatusta mielenkiintoisella tavalla.






Peruskoulun valinnaisaineen tarkoituksena on syventää ja laajentaa osaamista oppilaan kiinnostuksen mukaan. Minulla on ollut mahdollisuus vuosien aikana toteuttaa oppilaille fysiikan ja robotiikan valinnaisia, jotka ovat olleet oppilaille innostavia. Niistä mainintoja myös tässä blogissa aiemmin.

”E-urheilu on maailmanlaajuisesti kasvava ala. Enää pelaaminen eli gaming ei ole pelkkä harrastus, vaan se tarjoaa töitä yhä useammalle esimerkiksi ammattipelaamisen, pelinkehittämisen ja sisällöntuottamisen muodossa.”


Suunnilleen vuosi sitten sain mahdollisuuden alkaa suunnittelemaan 8. luokkalaisille uudenlaista kaksi vuotta kestävää valinnaisainekokonaisuutta, jossa tutustutaan laajasti e-urheilun maailmaan. E-urheilu on saanut viime vuosina aiempaa enemmän julkisuutta myös mediassa, kun mm. Yle on alkanut lähettää e-urheilua. Suomessa nuorista pelaa 99,2% digitaalisia pelejä (Nuorisobarometri 2020), joten kysymys ei ole enää pienestä ilmiöstä.

”Valinnaisaineessa tutustutaan e-urheiluun monipuolisesti ilmiönä, harrastuksena ja ammattina. Tutustumme mm. pelaajataitoihin ja tiimityöskentelyyn, striimaamiseen ja sisällön tuottamiseen, managerointiin, tapahtumatuotantoon sekä hyvinvointiin ja peliohjelmointiin.”

Innostuneena aloitin suunnittelemaan e-urheiluvalinnaista. Ajattelin, että Suomessa useammassa peruskoulussa on järjestetty vastaavaa valinnaista jo aiemmin, joista saan ideoita valinnaisen suunnitteluun. Heti alkuunsa sain ymmärtää, ettei vastaavanlaisia kokonaisuuksia ole vielä toteutettu laajemmin. Kävin kevään aikana monia sähköpostikeskusteluja sekä videopuheluita e-urheilun parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa selvittääkseni mitä todella valinnainen voisi sisältää.

”Tunneille kutsutaan vierailijoiksi alan ammattilaisia sekä tehdään vierailuja e-urheilun yhteisöihin ja yrityksiin. Valinnaisaineessa tehdään yhteistyötä lähialueiden sekä Suomen e-urheilun yhteisöjen ja yritysten kanssa. ”


Melko alussa minulle selvisi, että olen valinnaisaineen opettajana mahdollistaja ja tavoitteeni on saada mahdollisimman paljon yhteistyötahoja sekä ammattilaisia mukaan tuomaan osaamistaan ja kokemustaan oppilaille. Monien muiden yhteistyökumppaneiden lisäksi meille mahdollistui vierailla kerran kuukaudessa Myyrmäen pelitalossa, jossa pääsemme valinnaistunneilla käsittelemään pelikasvatuksen teemoja pelaamisen kautta.

”Arviointi perustuu aktiiviseen työskentelyyn, oppimiseen ja osaamiseen. Työtapoina valinnaisessa käytetään yksilö-, ryhmä- ja projektityöskentelyä. Noudatamme kuvaohjelmalain mukaisia ikärajoja.”


Valinnaisainetta opiskellaan 8. ja 9. luokan ajan kaksi tuntia viikossa. Syksyn alussa kävimme oppilaiden kanssa läpi valinnaisaineelle suunnittelemani tavoitteet, joiden mukaan oppilaita arvioidaan valinnaisaineessa kahdesti vuodessa.

E-urheilu ilmiönä tarjoaa loistavan ympäristön opiskella ilmiön ohessa myös paljon työelämätaitoja.

Suosittelen kaikille kouluille tarjottavaksi e-urheilun valinnaisainetta!

Ilta-Sanomissa julkaistiin syksyltä 2021 artikkeli valinnaisaineestamme.

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Arviointia suhteessa tavoitteisiin

Perusopetuksessa eletään jälleen arviointien aikaa. Oppilaille on oppimisen alussa kerrottu oppiaineen tavoitteet. Lisäksi oppilaalle on kerrottu monipuolisista näytöistä, joiden pohjalta hänen osaamistaan arvioidaan.

Joskus pääsee vastaamaan kysymyksiin, joissa arviointi on ymmärretty väärin.
”Mikä on minun matematiikan keskiarvo?”
”Eihän yksitäinen koe laske minun arvosanaa matematiikassa?”
”Voinko tekemällä lisää tehtäviä nostaa numeroa?”

Oman muistin virkistämiseksi kävin poimimassa muutamia keskeisiä lauseita Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistetusta arviointiluvusta, jossa kuvataan arvioinnin periaatteet.

Lukuvuosiarviointi

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.

Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Oppilaiden kysymyksiin on helppo vastata. Opetussuunnitelman perusteissa ei mainita keskiarvoa, kokeita eikä enempää tehtävien määrää.

Arviointi tehdään suhteessa tavoitteisiin. Arviointi on osa opettajan ammattitaitoa.

perjantai 22. marraskuuta 2019

Esporttia koulussa

Koulumme OppilasAgentit eli tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneet oppilaat järjestivät 8.-9.11.2019 koulun oman Hämylan-verkkopelitapahtuman (perjantai klo 17.00 – lauantai klo 12.00). Tapahtuma järjestetiin jo neljättä kertaa ja se kokosi jopa 100 6.-9.-luokkalaista konsoli- ja tietokonepelaajaa viettämään yhdessä aikaa pelaamisen merkeissä. Tapahtumassa oli tarjolla myös kilpailuja. OppilasAgenttien suunnittelua ja toteutusta oli ohjaamassa MJ-eSport puoliammattilaispelitiimin jäseniä. Koulun opettajia oli valvomassa tapahtumaa läpi yön.


Tapahtumissa verkkopelaamisesta kiinnostuneet oppilaat ovat kohdanneet toisensa ja siellä on syntynyt uusia kaveruuksia, joita muuten ei olisi mahdollistunut. Tapahtumissa myös opettajat ovat pääseet kohtaamaan oppilaita heidän kiinnostuksen kohteiden kautta aivan eri tavalla kuin oppitunneilla. Olemme saaneet erityisesti huoltajilta hyvää palautetta tapahtumista, johon on heidän mukaan turvallista oppilaat päästää nauttimaa yhdessä olosta ja pelaamisesta.

Jos haluatte koulullenne lanit, niin kerron mielelläni tarkemmin järjestelyistämme.

Tukea koulun lanien järjestämiseen saa myös Finnish Esports Consulting -yritykseltä. 

maanantai 6. toukokuuta 2019

TI Nspire yläkoululaisille

Tänä keväänä ensimmäisen kerran ylioppilaskokeet toteutettiin myös matematiikassa sähköisenä. Matematiikan ylioppilaskokeen sähköistyminen viimeisenä kokeena herätti paljon ajatuksia. Oli asiasta mitä tahansa mieltä, niin digitalisoituminen kaikissa palveluissa on nykypäivää ja tulevaisuutta. Yläkoululaisten kanssa keskustellessa yllättävän moni vierastaa oppimisen sähköistymistä. Miksi pitää käyttää koneita? Miksi pitää käyttää sähköistä portfoliota?

Motivaatiota on helppo hakea jatko-opinnoista ja tulevaisuuden työpaikoilta. Tietotekniikka ja teknologia lisääntyy väistämättä halusi tai ei. Ensi askeleena matematiikan sähköistämiseen yläkoulussa olemme kohta kahden vuoden ajan kokeilleet osan oppilaiden kanssa kirjoittaa Acerin B118 -kynälaitteilla tehtävien ratkaisuja Microsoft OneNoteen. Monet oppilaat tykkäävät tehdä tehtäviä älykynällä, koska mm. merkintöjen korjaaminen, sivun skaalaaminen sekä värien käyttäminen on helppoa.


Tänään otimme uuden askeleen, kun T3-kouluttaja Olli Karkkulainen kävi ohjaamassa 7. ja 8. luokkalaisia innokkaita oppilaita TI Nspire -matematiikkaohjelmiston käyttöön. Ohjelma on käytössä myös ylioppilaskirjoituksissa. Oppilaiden kasvoista näki selkeästi wau-efektin. Muutamat oppilaat todella innostuivat ohjelmasta ja haluavat hyödyntää ohjelmaa erityisesti ensi syksystä lähtien opiskelussaan. Yleisesti haluan olla tarjoamassa aitoja tulevaisuuden kannalta merkityksellisiä kokemuksia nuorille, joista on todella hyötyä jatko-opinnoissa.

Jos olet kiinnostunut yläkouluopettaja mahdollistamaan oppilaillesi Nspiren kokeilemisen, niin suosittelen hyödyntämään Luku-matematiikkamateriaaliin kuuluvia mallitehtävä-pohjia.

torstai 24. tammikuuta 2019

Hyvät pahat kokeet

Kokeet ovat hyvin perinteinen tapa mitata oppilaiden osaamista. Seuraavassa pohdintoja kokeen roolista oppimisen mittarina.

Omana aikanani yläkoulussa pidettiin koe, kun kurssin asiat oli opiskeltu. Oppitunnit olivat hyvin opettajajohtoisia, jolloin oppilas saattoi olla aktiivisesti mukana keskusteluissa ja osoittaa viittaamalla osaamistaan. Tunneilla käytettiin myös oppilaita aktivoivia ryhmätöitä. Tuntui kuitenkin, että kokeella mitattiin todistuksen arvosana kurssin päätteeksi. Hyvällä tuntiaktiivisuudella sain monesti nostettua aineiden arvosanoja.

Uusi opetussuunnitelma edellyttää oppijan aktiivista roolia sekä osaamisen arvioinnin monipuolisuutta. Omana kouluaikanani ei voinut puhua ainakaan kaikissa aineissa monipuolisesta osaamisen osoittamisesta. Opettajuuden muutoksessa muuttuvat työskentelytavat oppitunneilla, mutta samalla myös arvioinnin on muututtava monipuolisemmaksi. Kun oppimista muuttaa oppijalähtöiseksi ja oppija seuraa oppimispolkua, on kokeen rooli pohdittava uudelleen.

Onko koe ylipäätään hyvä mittari osaamisen mittaamiseen? Opettajana ensimmäiset 9 vuotta tein kokeita pääasiassa yksinään. Mielestäni laatimani kokeet olivat hyviä mittaamaan oppilaiden osaamista. Nyt olen viimeisin puolentoista vuoden aikana havainnut, että kokeeni eivät varmasti olleet hyviä mittaamaan ainakaan kaikkien oppilaiden osaamista.

Onko kokeet este aidosti monipuolisen arvioinnin kehittämiselle vai onko kokeet luonnollinen osa monipuolista arviointia? Oman kokemukseni mukaan monipuolisen arvioinnin kehittäminen, kun koe on osana arviointia, on melko haastavaa kokeiden historiallisen roolin vuoksi. Huoltajat ja oppilaat pitävät tavallisesti kokeiden roolia kohtuuttoman suurena osaamisen osoittamisena, jolloin mm. oppimisen aikana ja kotona osoitettu osaamisen sekä projektityöskentelyn pohjalta saatu näyttö osaamisesta on haastavaa ottaa vahvasti mukaan arviointiin. Toisaalta koe on hyvä osa monipuolista osaamisen osoittamista, jos sen rooli ei ole liian merkityksellinen.

Olen vuoden ajan kokeillut oppilaiden fysiikan osaamisen arviointia ilman kokeita. Kokeettomuus vaatii opettajaa luottamaan omaan ammattitaitoonsa oppilaiden osaamisen monipuolisessa arvioinnissa. Matematiikan osaamisen arvioinnissa näen kokeella vielä roolin, vaikka matematiikan arvioinnissa tulee olla aiempaa enemmän monipuolisia tapoja osoittaa osaamistaan.

perjantai 7. joulukuuta 2018

Kokemuksia oppijalähtöisyydestä

Syksyn aikana mediassa on käyty keskustelua oppimisen muutoksesta, itseohjautuvuudesta sekä lukutaidosta. Teemat liittyvät nuorten tulevaan opiskeluun ja tulevaan työelämään. Kun en tiedä mitä nuoret tulevat tarvitsemaan opiskelussa ja työelämässä, niin näen taidot vähintään yhtä tärkeänä kuin tiedot.

Syksyn alussa hyppäsin uima-altaan syvään päähän heikolla uimataidolla. Päätin muuttaa fysiikan tuntien oppimisen suoraan opettajajohtoisuudesta oppilaslähtöiseksi. Äärilaidasta toiseen hyppääminen oli minulla perusteltua, koska tiedän itse opettajana helposti palaavani kokeiluissa tutuille raiteille. Kokeilu ei mahdollistanut enää perinteistä opettajuutta, joten olin uuden edessä.

Fysiikan tunneilla oppilaiden tavoitteena oli tutustua mekaniikan teemoihin pareittain oppimispolkuna. Oppilaat tekivät muistiinpanoja teoriatekstistä, ratkoivat tehtäviä sekä tekivät oppilastöitä ja niistä raportteja sähköiseen vihkoon. Tuntien alussa kiersin työparien luona kysymässä missä he menevät ja minkälaista tukea tarvitsevat tunnin aikana. Tunnin aikana kiersin selittämässä ilmiöitä ja termejä työpareille, neuvoin harjoitustehtävien tekemisessä sekä ohjasin oppilastöiden tekemistä. Oppilaat ja opettajat tarvitsevat aikaa oppimisen muutoksessa. Syksyn aikana oppilaat oppivat ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, oppimisen aikatauluttamista, tiimityöskentelyä ja sähköisen vihkon käyttämistä.



Parhaillaan teemme viimeisiä arviointeja oppilaiden osaamisesta syksyn ajalta. Nyt on hyvä arvioida myös opettajana omaa toimintaa syksyn ajalta. Opettajajohtoisuus ja oppijalähtöisyys mahdollistavat kokemusteni pohjalta erilaista oppimista. Seuraavassa muutamia ajatuksia oppijalähtöisen oppimisen eduista.
  • lukutaito kehittyy 
  • oppilas voi edetä oman osaamisensa mukaan nopeammin tai hitaammin kuin tavoiteaikataulu 
  • kiinnostunut oppilas pystyy syventämään osaamistaan 
  • oppilas ei menetä opetusta, jos on poissa tunneilta esim. sairauden vuoksi 
  • pari- ja ryhmätyöskentely kehittyy 
  • oppilas oppii aikatauluttamaan omaa tekemistään 
  • opettajalla on koko oppitunti aikaa kohdata oppilaita 

Oppilaat löysivät syksyn aikana oppijalähtöisyyden mahdollisuudet. Oppilaiden positiivisen palautteen perusteella on hyvä lähteä kehittämään fysiikan opetusta ensi keväänä.

lauantai 2. kesäkuuta 2018

Meidän matka

Tänään minulla oli mahdollisuus koulumme vastuuopettajan roolissa pitää kevätjuhlapuhe kahdessa 7.-8. luokkien kevätjuhlassa. Juhlamme kantava teema oli Meidän matka. Kirjoitan puheeni juhlan jälkeen muistini mukaan blogista luettavaksi.

Viime yönä 5 viikoisen poikaani unta valvoessa mietin meidän upeaa yhteistä matkaa. Yhteinen matkamme alkoi viime keväänä ennen kevätjuhlaa, kun kollegani kanssa kävimme kertomassa teille tulevasta matkakohteestamme. Näytimme kuvia ja karttoja matkakohteesta, joka oli rakenteilla. Matkakohde sai positiivisen vastaanoton.

Kesällä kaikilla oli mielessä kysymys, minkälainen matkakohde oikeasti onkaan. Onnellisesti matkakohteemme Sanomala valmistui juuri kesän päätteeksi.

Kaikki tuntuivat pitävän matkakohteestamme, kun se oli hyvin kotoisa paikka. Osa meistä unohti syksyllä, että kyseessä ei ollut lomakohde, vaan työmatkakohde. Vuoden aikana saimme paljon upeita kokemuksia mitä on yhdessä oppiminen, yhdessä tekeminen ja vastuunkantaminen omista töistä. Osa joutui huomaamaan keväällä, että rästit tulee hoitaa ennen työkauden päättymistä, kuten työelämässä yleensäkin.

Kohteemme on ollut erityisen kiinnostava vuoden aikana. Kiinnostavan kohteesta tekee se, että olemme ensimmäinen tämän kaltainen kohde Suomessa. Vierailijat ovat kehuneet teidän (oppilaat) työskentelyä alueilla. Ensi syksynä emme ole enää Suomen ykkösvierailukohde, kun vastaavia kohteita tulee eripuolille Suomea. Olemme kuitenkin edelleen Suomen ensimmäinen vastaava kohde.

Kohteessamme on yksi ongelma. Kohteemme suljetaan kesäksi ja joudumme nauttimaan kesästä omilla nurmikoillamme aurinkoa ottaen ja jäätelöä syöden.

Syksyllä palaamme takaisin kohteeseen, jolloin teemme töitä vähintäänkin yhtä hyvin. Ensi vuonna tulemme panostamaan työryhmien kokoonpanoihin, jonka kautta pyrimme saamaan entistä parempia tuloksia.

Näiden ajatusten myötä toivotan kaikille oikein ansaittua kesälomaa. Palaamme syksyllä jatkamaan yhteistä matkaamme tänne Sanomalaan!




lauantai 14. huhtikuuta 2018

Oppimisen muutos edellyttää opettajuuden muutosta

Uusi oppiminen ja opetussuunnitelma edellyttävät peruskoululta mm. oppijalähtöisyyttä ja laaja-alaisen osaamisen tukemista. Nämä kummatkin ovat hyvin perusteltuja teemoja ajateltaessa minkälaiseen työelämään nuoria ohjaamme. Toisaalta emme tiedä minkälainen tulee olemaan työelämä 10 vuoden kuluttua, mutta työelämän muutos on nyt jo merkittävää, joka ennustaa muutoksia myös jatkossa.

Olen käynyt loistavan aineopettajan koulutuksen reilun kymmenen vuotta sitten. Sieltä sain hyvät eväät opettajuuteen. Ehdin opettamaan yhdeksän vuotta perinteisesti opettajajohtoisesti matematiikkaa ja fysiikkaa. Vuosi sitten heräsin valmistautumaan uuden opetussuunnitelman teemoihin, vaikka vasta viime syksynä opetussuunnitelma tuli voimaan yläkoulussa. Vuosi sitten aloitin muuttamaan erityisesti fysiikan oppimista. Oppistuokioissa oppilaat tutustuivat opiskeltavaan teemaan kirjan materiaalin pohjalta, jonka jälkeen pareittain tai ryhmissä pohtivat mitkä ovat keskeiset sisällöt. Oppilaiden tehtävänä oli kirjata portfolioonsa keskeiset opittavat sisällöt. Teoriaan tutustumisen jälkeen oppilaat testasivat osaamaansa sekä tehtävien että oppilastöiden kautta. Teeman käsittelyn päätteeksi kävin yhteisesti läpi lyhyesti mitä opettajan mukaan teemassa oli keskeistä. Verkosta löytyvää materiaalia hyödynnettiin tunneittain lisämateriaalina – ajatuksella katso verkosta lisää.

Kuva: pixabay.com 
Uudenlainen toimintamalli vapautti minulle aikaa käydä ohjaamassa oppilaita työpareina ja pöytäryhminä fysiikan teemoissa. Aidosti ehdin tunnin aikana kohtaamaan oppilaita fysiikan oppijoina sekä nuorina! Viime syksystä lähtien avoimiin oppimisympäristöihin Sanomalaan opetuspisteeseen siirryttäessä luovuin kokonaan opettajajohtoisesta teeman päättämästä. Taustalla oli ajatus, että oppilaat eivät mielestäni hyötyneet yhteisestä tuokiosta merkittävästi. Lisäksi olen siirtynyt ohjaamaan oppilaita keskimääräiseen etenemistahtiin teemasta toiseen, jolloin oppilas voi eriytyä käyttäen teeman opiskeluun kauemmin aikaa tai vastaavasti toiset voivat edetä nopeammin ja laajentaa teemoja haastavammilla materiaalilla.

Muutos ei ole ollut kivuton. Olenhan saanut koulutuksen opettajajohtoisuuteen, jossa toki hyödynnettiin erilaisia oppimistapoja, jollaisen oppimisen olen itse läpi käynyt nuorena. Olinhan pitänyt loistavia oppitunteja, joista jopa olin saanut hyvää palautetta oppilailta ja huoltajilta. Kaikesta huolimatta en koe ensimmäisten yhdeksän opettaja vuoteni aikana onnistuneeni tukemaan kaikki oppilaita parhaalla mahdollisella tavalla. Näin ollen olin valmis kokeilemaan uutta, joka ei ensimmäisten kokemusteni pohjalta ole ainakaan huonompi, jos vertaillaan oppilaiden tietoja ja taitoja. Nyt minulla on aikaa oleelliseen eli oppilaiden tukemiseen eikä suurin osa energiastani mene tunnin läpivientiin.

Oppimisen muutos oppimistilanteissa edellyttää opettajuuden muutosta, joka ei synny ilman luopumisia. Minun kohdalla muutokset ovat olleet vähintäänkin loikkia, mutta kannatan kokemukseni pohjalta mieluummin muutosta pienin askelin.

Kannustan kaikki ennakkoluulottomasti muuttamaan opettajuuttaan – se kannattaa!

lauantai 3. maaliskuuta 2018

Yläkoulun fysiikkaa oppijalähtöisesti

Opettajaksi valmistumisen jälkeen olen pitänyt enemmän ja vähemmän opettajajohtoisia fysiikan tunteja yläkoulussa, joihin on kuulunut mm. opetuskeskusteluja, demonstraatioita ja oppilastöitä. Olen pyrkinyt kehittämään kymmenen vuoden aikana fysiikan opetusta lähemmäs oppijoita tuomalla opetukseen arkielämän ilmiöitä osittain jopa nuoren kokemusmaailmasta.

Syksyllä koulumme siirtyessä ensimmäisenä yläkouluna avoimiin oppimisympäristöihin Sanomalan opetuspisteeseen olen alkanut kokeilemaan entistä oppijalähtöisempää oppimista fysiikassa. Syksyn ajan opetin yhdeksäsluokkalaisia, joiden kanssa kokeilin vähentää opettajajohtoisuutta mahdollisimman paljon, mutta en halunnut vaarantaa kuitenkaan heidän päättöarviointivaiheen opiskeluaan uudistuksilla.

Nyt tammikuussa alkoi 7. ja 8. luokkalaisten fysiikan opiskelu, jolloin päätin kokeilla enemmän oppijalähtöistä oppimista. Oppilaat opiskelevat fysiikan teemoja ohjauksessani ilman opettajajohtoista opetusta. Oppilaat aloittavat uuden teeman opiskelun (esim. lämpölaajeneminen) lukemalla teemasta oppikirjasta. Suosittelen lukemaan kappaleen jopa kahteen kertaan, jotta saa jonkinlaisen käsityksen keskeisistä sisällöistä, kun fysiikan termit ovat välillä haastavia. Teeman lukemisen jälkeen oppilaat pareittain työskennellen kokoavat oppimisportfolioonsa teeman keskeisimmät asiat muistiinpanoiksi. Teorian opiskelun jälkeen tehdään teemaan liittyviä harjoitustehtäviä sekä oppilastöitä opettajan ohjeistuksella, joista kirjoitetaan työselostus oppimisportfolioon.

Ohjaan oppilaat aina uuteen teemaan, mutta olen antanut oppilaille riittävästi aikaa työskennellä jokaisen teeman parissa. Nopeammille oppilaille olen antanut käsiteltävään teemaan liittyvän fysiikan ilmiön tutkittavaksi, josta he tekevät muistiinpanot portfolioon. Tietolähteenä koko opiskelun ajan oppilaat käyttävät luokkakirjan ohessa kännykällä tehtävää tiedonhakua, joka on toiminut erittäin hyvin.

Kun olen luopunut opettajajohtoisesta oppituntirakenteesta, niin minulla on aikaa tunneilla enemmän käydä ohjaamassa ja auttamassa oppilaita fysiikan teemaan liittyvissä asioissa. Kierrellessäni työparien luona ehdin fysiikan teemojen lisäksi kohtaamaan oppilaat paremmin myös kasvatuksellisessa roolissa.

7. luokalla emme pidä ollenkaan enää isoa koetta kevään opiskelusta, vaan pieniä taitotestejä oppimisen ohessa. 8. luokalla olen pitänyt perinteisen kokeen alkukevään opiskelusta, jonka perusteella oppilaiden kokeessa osoitettu osaaminen ei ole ainakaan huonompaa kuin aiemmin perinteissä opettajajohtoisessa fysiikassa.

7. luokkalaisille teettämäni kyselyn perusteella uudenlaisesta fysiikan oppijalähtöisestä oppimisesta jopa tykätään. 1 = täysin eri mieltä, 4 = täysin samaa mieltä