sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Kohti avoimia oppimisympäristöjä

Enää ei ole montaa viikkoa jäljellä, jolloin avaan tunnin aluksi oppilaille matematiikan luokan oven ja päästän oppilaat oppimaan matematiikan taitoja. Tunnin päätteeksi kannustan oppilaita lähtemään luokasta ripeästi, jotta ehdin välituntivalvontaan, kokoukseen, soittamaan puhelua, … Kesäloman jälkeen oppilaani pääsevät viettämään ennen oppituntia välituntiaan matematiikan oppimisalueelle, koska ovea ei ole aulasta oppimisalueelle. Oppilaiden ei tarvitse siis enää odottaa, että tulen antamaan mahdollisuuden oppia matematiikkaa.



Oppilaat jatkavat oppitunnin alkaessa omaan tahtiin oppimisalueella matematiikan teemaa, johon edellisellä tunnilla jäivät. Tulen oppimisalueelle tunnin alkaessa ohjaamaan oppimista. Osalle on varmasti hyödyllistä pitää lyhyt teoriakatsaus uudesta opittavasta aiheesta. Osa oppilaista etenee omaa tahtiaan nopeammin kuin muut oppilaat 75 oppilaan oppimisalueella. Erityisopettaja työskentelee 3 matematiikan opettajan kanssa oppimisalueella ohjaten oppilaita, jotka tarvitsevat tukea oppimiseensa tai työskentelyynsä.

Oppilaita ohjataan opiskelemaan joustavasti erilaisissa ryhmissä oppimisalueella. Joillain tunneilla voidaan mm. opiskella oman tavoitteen mukaisissa ryhmissä, joskus voidaan muodostaa kaveriryhmät, joskus opettaja määrittelee oppimisen kannalta hyvät ryhmät. Tunnin jälkeen oppilaat voivat jäädä jatkamaan opiskeluaan oppimisalueelle välitunnin ajaksi, jos intoa vielä riittää.

Odotan innolla ensi syksyä, jolloin pääsen kehittämään aivan uudenlaista matematiikan oppimista avoimessa oppimisympäristössä. Lisää voit lukea suunnitelmista Hämis Sanomala – blogista. Kokemuksista kirjoittelen omaan blogiini syksystä lähtien.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Laskinohjelmiston käyttäminen 6. luokan geometriassa

Minulla on ollut tänä vuonna mahdollisuus etsiä TI-Nspire -laskinohjelmiston mahdollisuuksia perusopetuksen puolella. Olen kokeillut ohjelmiston käyttämistä 9. luokkalaisten kanssa. He ovat kokeneet mielekkäänä oppia matematiikan tehtävien ratkaisemista tietokoneella erityisesti, jos ovat menossa ensi vuonna lukioon, vaikka kokevat vihkoon kirjoittamisen helpompana.


Olen viimeisen kuukauden ajan käyttänyt Nspireä 6. luokan matematiikan opiskelussa. Olemme tehneet geometrian kurssin tehtäviä ohjelmiston avulla ja oppilaat ovat palauttaneet ratkaisuja Google Classroomiin.

Aluksi pohdin, että kuinka pystyn opettamaan ohjelmiston käyttämisen koko luokalle mielekkäästi. Oppilaat aloittivat tutustumalla ohjevideoihin, joiden avulla tutustuivat ohjelman peruskäyttöön. Melko nopeasti lähdimme kuitenkin ratkaisemaan itse tehtäviä ohjelmiston avulla. Tehtävien ratkaiseminen ohjelmistolla edellyttää matematiikan osaamisen lisäksi ohjelmiston käyttötaitoa.

Oppilaiden kanssa opiskelimme tiimityöskentelyä. Kun oppilas löysi tavan esim. mitata janan pituuden tai kulman suuruuden, niin hänen piti mennä neuvomaan asia toiselle oppilaalle. Vastaavasti oli sallittua kävellä kaverin luokse ja pyytää häntä kertomaan, kuinka joku asia tehdään ohjelmiston avulla. Muutaman tunnin jälkeen oppilaat luontevasti auttoivat toisiaan.


Työskentelytavan muutos on opettajan itsekin opiskeltava. Kun oppilas pyysi minulta apua, niin pyysin häntä hakemaan neuvoa toiselta oppilaalta, jonka tiesin juuri tehneen vastaavan asian. Pyysin oppilaita myös opettamaan oppimansa asian heti toisella oppilaalle. Huomasin, että minuun opettajana on sisäänrakennettu malli vastata heti itse oppilaan kysymyksiin ja auttaa häntä tekemään toivottuja asioita tietokoneella. Jouduin todella itse keskittymään, että ohjasin oppilaita keskenään opettamaan toisiaan enkä vain itse neuvonut asiaa.

Näen loistavana mahdollisuutena aloittaa laskinohjelmiston hyödyntäminen opiskelussa jo 6. luokkalaisten kanssa, joka tarjoaa mielekästä TVT:n hyödyntämistä matematiikassa.

torstai 12. tammikuuta 2017

Sphero, Ollie ja BB-8 vauhdissa

Mitä tapahtuu, kun oppilaille antaa Spheron, Ollien ja BB-8:n?


Oppilaat innostuvat oppimaan uutta.

En ole vielä nähnyt yhtään oppilasryhmää viimeiseen vuoteen, joka ei olisi innostunut palloista ja sylinteristä. Yhtä innoissaan ovat alakoulu- ja yläkouluikäiset nuoret.

Robotit tarjoavat ohjelmointiajattelua niiden ohjaamisen muodossa.

Pitääkö opettajan osata itse? Anna robotit ja tabletit oppilaille, odota 5 minuuttia ja tulos on yllä olevan videon mukainen. Suosittelen kaikille kouluille hankkimaan Spheroja.


tiistai 29. marraskuuta 2016

Osaaminen laskee

Tänään 29.11.2016 julkaistun kansainvälisen TIMMS-tutkimuksen mukaan Suomen neljäsluokkalaisten osaaminen heikentynyt matematiikassa ja luonnontieteissä. Tutkimustulos ei ole mielestäni yllätys, vaan kuvaa nykyistä tilannetta nuorten keskuudessa.

Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelussa menestyminen edellyttää pitkäjänteistä työntekemistä. Perusasioiden opiskeluun tulee keskittyä kunnolla jo alaluokilla. Matematiikan ja luonnontieteiden opiskelusta ei saada millään yhtä mielenkiintoista kuin älypuhelinten tarjoama sisältö. Matematiikka ja luonnontieteet sen sijaan tarjoavat monia mielenkiintoisia työuria. Tutustu mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin www.matikkatarinat.fi.

Mistä matematiikan oppimisessa on todella kysymys?

Matematiikan oppimisessa tulisi keskittyä ymmärrykseen menetelmien oppimisen sijaan. Hyvänä esimerkkinä tästä, monet haluavat kaivaa laskimen esille, kun pitää laskea 148. Ei kukaan opiskele 14 kertotaulua ulkoa, mutta löytyy useita strategioita, joilla tehtävän voi päässälaskuna ratkaista. Monille nuorille 0,50,5 on myös mahdotonta ratkaista. Jos oppilaalle esittää asian toisella tavalla, paljonko on puolet puolikkaasta pitsasta, niin jokainen osaa tehtävän ratkaista. Kertotaulujen ulkoa osaaminen on välttätön asia, mutta ei yksinään pelasta haastavammissa tilanteissa, joissa vaaditaan asian soveltamista.

Oppilaat kyselevät, että pitääkö jotain opiskella ulkoa matematiikassa. Näkisin, että hyödyllisempää on opetella ymmärtämään matematiikkaa kuin ulkoa opeteltavat menetelmät, jotka eivät toimi jokaisessa tilanteessa. Matematiikan ymmärtäminen luo myös oppimisen ja menestymisen iloa. 
Oppilaiden matematiikan ymmärryksen kehittyminen vaatii meidän opettajien vahvaa ohjausta ja osaamista.


Eikä voida unohtaa, että matematiikkaan liitetään monia muita aineita enemmän tunteita. Asiasta kirjoitin blogiin kaksi vuotta sitten: Matematiikka on tunneaine

lauantai 19. marraskuuta 2016

Pelinkehittäjä etävierailulla

Nykyteknologia mahdollistaa asiantuntijoiden joustavat vierailut perusopetuksen oppitunneille. Adobe Connect –etäyhteysohjelmisto tuo vaivattomasti pelinkehittäjän Tampereelta Vantaalle kertomaan ohjelmoinnista ja pelien suunnittelusta juuri sovittuna aikana.

Halusin tarjota valinnaiskursseillani pelinkehittäjä Antti Heikkisen osaamista pelien kehittämisestä sekä ohjelmoinnin perusrakenteiden esittelystä. Heikkinen saapui kursseilleni 30 minuutiksi virtuaalisesti kertomaan omia kokemuksiaan pelien suunnittelusta ja matkustamiseen ei häneltä kulunut ollenkaan aikaa.

"Oli hienoa päästä näkemään, miten oppilaat kiinnostuivat kuuntelemaan pelinkehityksen ja ohjelmoinnin alkeita. Opettaminen auttaa vahvistamaan omaa ammattitaitoa ja ymmärtämään paremmin nuoria kiinnostavia asioita peleissä.", kertoo Heikkinen etävierailujen jälkeen.

Opettajan näkökulmasta on tärkeää saada oppilaille kokemuksia oikeilta asiantuntijoilta ja ammattilaisilta. Työelämän yhdistäminen oppimiseen on uuden opetussuunnitelman teemoja. Etävierailijoita löytyy omien kontaktien lisäksi Taloudellisen tiedotustoimiston Asiantuntijaverkostosta.

Kiitokset Antti Heikkiselle mielenkiintoisista etävierailuista!

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Innolla syksyyn

Uusi opetussuunnitelma OPS2016 otetaan käyttöön virallisesti nyt syyslukukauden aluksi, jonka mukaan oppilas on aktiivinen oppija ja opettaja ohjaa oppimista. Opetuksen digitalisoinnista on puhuttu vuosia ja sen mielekkään merkityksen etsiminen opetuksessa jatkuu.

Haluan osaltani olla muuttamassa opetusta nykyaikaisempaan suuntaan muistaen todellisuuden rajoitteet opetustyössä. Digiloikkaan en ehkä kykene, mutta askelia oikeaan suuntaan tulen ottamaan. Jotta kaikki uudistusajatukset eivät haihtuisi syksyn vauhdikkaaseen arkeen, niin kirjasin ylös mitä tulen tekemään erityisesti eritavalla.

Kaikille opetusryhmille
Pareittain ja ryhmissä opiskelu
vierailut
vierailijat
etävierailujat AdobeConnectin kautta
Google for Education (GAFE) mahdollisuudet opiskelussa

6lk matikka
yläkoulun tehtäviä haasteita kaipaavalle oppilaalle
monipuolisia oppimistapoja - oppikirja on oheismateriaalina

6lk fysiikka ja kemia
opetuskeskusteluja
ryhmissä kokeellisesti oppimista
tietokonepohjaista mittausta

matematiikan ja fysiikan valinnaiskurssit ja ohjelmointikerho
Lego-ohjelmointi
Scratch-ohjelmointi
HTML-ohjelmointi
Python ohjelmointi
3D-mallinnusta Tinkercadilla
3D-tulostusta Cubella

9lk matematiikka
matematiikan ohjaamista matikkapajassa alakoululaisille
Geogebran hyödyntäminen oppimisessa
Desmos ohjelman hyödyntäminen funktioiden opiskelussa
Lukion materiaalia haasteita kaipaaville

9lk fysiikka
Metodia.fi kysymällä oppiminen
Ach so! kuvaamalla oppiminen


                                3D-tulostin valmiina syksyn opiskeluun.

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Ohjelmointiin tutustumassa

Ohjelmointi tulee uuteen opetussuunnitelmaan osaksi matematiikan opetusta. Olen jo vuoden ajan etsinyt hyviä välineitä ohjelmoinnin opetukseen peruskoulussa. Oma ohjelmointiin tutustuminen alkoi jo yliopistossa Java-kurssilla. Javan opiskelu jäi ja vaihtui fysiikan opintoihin, kun en oikein päässyt ymmärrykseen olioista ja heidän kutsumisestaan. Javaa ei ilmeisesti suositellakaan ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi, vaikka se on käytetty kieli.

Parin vuoden aikana olen päässyt seuraamaan ohjelmointiasiantuntijan Racket-koodikielen ohjausta valinnaisryhmäni oppilaille. Racket on funktionaalinen ohjelmointikieli, jonka käyttö edellyttää koneelle asennettavan ohjelman.

Viime vuonna ohjelmointiin tutustuminen alkoi Lego-robottien kautta. Olen vuoden ajan opettanut valinnaiskurssina sekä ohjannut kerhona Lego-robottien ohjelmointia. Lego-ohjelmointi on graafista ohjelmointia ja samalla tutustutaan antureiden maailmaan saaden robotti havainnoimaan ympäristöään. Lego-robottien haasteena niiden hankintakustannukset.

Vuoden ajan minulla on ollut myös mahdollisuus ohjata pallorobottien (Sphero 2.0, Ollie ja BB-8) opetuskäytön suunnittelua koulumme Oppilasagenttien kanssa. Pallot mahdollistavat uudenlaisen lähestymisen ohjelmointiin alaluokkien oppilaiden tunneilla. Pallorobotit ovat mielestäni kohtuuhintaisia koulukäyttöön.

Viime viikolla aloitin tutustumisen Python-ohjelmointikieleen. Python tuntuu ainakin alkuun helpolta ja ymmärrettävältä. Hyvät aloitus luennot löytyy Microsoftin Virtual Academystä. Pythonin käyttäminen edellyttää ohjelmiston asentamisen Python tai luennoilla suositeltu Python Tools for Virtual Studio.


Scratch on noussut suureen suosioon viime vuosina graafisena ohjelmointiympäristönä. Schratciin on tarjolla paljon ilmaista materiaalia opetuksen tueksi. Olen jonkin verran tutustunut Scratchiin ja nähnyt miten edityneemmät oppilaat jo alakoulussa vapaa-aikana koodaavat pelejä Schratcilla. Viikonloppuna ehdin koodaamaan jo ensimmäisen oman peli ohjeiden mukaan.

Ensimmäinen itse ohjelmoitu pelini on Mustekala-peli.


Kesän aikana tutustun Pythonin ja Scratchin lisäksi myös Appinventoriin, joka kuulostaa mielenkiintoiselta opetuksen kannalta.

Ei kun ohjelmoimaan!