Oppilaiden ajatuksia Nspire-ohjelman käyttämisestä yläkoulussa

Olemme joulukuussa 7. ja 9. luokkien kanssa opetelleet TI Nspire –laskinohjelmiston käyttämistä. Laskinohjelmistoon tutustumisen lisäksi olemme pyrkineet toteuttamaan muutamia oppitunteja Nspiren avulla. Lähtökohtaisesti oppilaat ovat olleet innostuneita uudesta, mutta monet kokevat vihkotyöskentelyn helpompana matematiikan opiskelussa kuin sähköisen vihkon käyttämisen. Näen itse Nspiren mahdollistavan jotain aivan uutta, mutta en usko vielä sähköisen työskentelyn syrjäyttävän perinteistä vihkotyöskentelyä matematiikassa yläkoulussa.

Pyysin oppilailta mielipiteitä Nspiren opetuskäytöstä, joiden pohjalta lähden keväällä kehittämään ohjelmiston käyttämistä osana yläkoulun matematiikan opetusta.

7. luokkalaiset

Miltä tuntui käyttää Nspireä opiskelussa?
Kivalta, rennolta
Jännältä
Se oli kivaa ja se toimi hyvin
Se oli kivaa vaihtelua
Aluksi aika vaikealta, mutta lopussa alkoi sujumaan.

Mitä etuja Nspiren käyttäminen tuo matematiikan opiskeluun?
Helpompi tehdä kaikkea
Se toi vaihtelua opiskeluun
Mielenkiintoisempaa
Opitaan käyttää koneita ja tuo mukavaa vaihtelua kynän ja paperin sijaksi.
Osaamme käyttää matematiikkaa tulevaisuudessa
On mahdollisuus tehdä muutakin kuin vihkotyötä
Helpompi laskea esim. ympyrän pinta-ala
Älykkyyttä
Geometriassa on etuja.

Mitä haittoja Nspiren käyttäminen tuo matematiikan opiskeluun?
Se on paljon hitaampaa kun vihkoon tekeminen
Ei kerkeä tehdä niin paljon tehtäviä
Nspiren käyttö on aluksi vaikeaa, sekä tehtävien teko on hitaampaa.
Jotkut saattavat mennä nettiin kesken tunnin. Onneksi näin ei ole luokassamme käynyt.
Sitä että välillä sitä on vaikea käyttää

9. luokkalaiset
Miltä tuntui käyttää Nspireä opiskelussa?
Ihan kivalta. Ohjelmaa voi käyttää kirjan kanssa.
Vaikeaa
Ihan kivalta, kun sovelluksen käytön oppi niin se oli kohtuullisen vaivatonta
Mielenkiintoiselta, se toi vaihtelua
Monipuoliselta, ehkä vähän haastavalta
Opiskelussa tämä ohjelma antaa suorat vastaukset, jolloin miettiminen jää vähiin, kuitenkin luulisin että ysin matikka pitäisi olla pohdiskelevaa.
Aluksi todella vaikealta, kun ei tiennyt miten erilaisia juttuja käytetään. Se oli todella hidasta. En oikein pitänyt tästä työskentelytavasta.

Mitä etuja Nspiren käyttäminen tuo matematiikan opiskeluun?
Nopeampaa, jos opettelisi enemmän ohjelman käyttöä
Ei tarvitse ajatella itse
Helpompi laskea vaikeita laskuja
Helpottaa laskemista ja vaihtelua normaaliin opiskeluun
Ei tarvitse piirtää kuvaajia tai laskea yksinkertaisimpia laskuja käsin
Enemmän ajankäyttöä yhteen tehtävään, mutta helpompi saada vastaus
Nopeuttaa eikä tule tyhmiä virheitä
Oppii käyttämään tietokonetta paremmin ja koska tarvitsemme konetta lukiossa niin on siitä hyötyä. Matikan opiskelussa se helpottaa ja vähentää työmäärää joka pitäisi tehdä jos käytettäisiin pelkästään vihkoja.
Itse vastaukset sai nopeasti, kun ei tarvinnut itse laskea. Hyvä pohja lukio-opintoja varten.
On hyvä tutustua lukion matematiikkaan ajoissa.

Mitä haittoja Nspiren käyttäminen tuo matematiikan opiskeluun?
Jotkut eivät välttämättä edes yritä, ja se voi olla joillekin liian helppoa
No tämä varsinainen pohdiskelu jää syrjempään.
Ei opi itse asiaa kun täytyy vain näppäillä oikeat numerot kohdalleen
Laskin laskee kaiken sun puolesta, enkä ymmärrä mitä teen
Hankaluutta, ei ihan löytänyt kaikkea mitä tarvitsin
Ohjelma antaa suoraan oikeat vastaukset, eikä näytä välivaiheita.
Ei tarvitse itse laskea mitään, eikä saanut tehtyä niin paljon harjoituksia.
Ei välttämättä ehdi tehdä niin paljon ja osa osa-alueista jää harjoittelematta ellei tee kotona
Ei opi kaikkia välivaiheita
Oma päättelykyky huononee, jos ei laske välillä päässäkin/tarkista itse koneen antamaa tulosta
Siinä sinun ei tarvitse itse miettiä päässä laskujen vastauksia, vaan kone kertoo sen sinulle. Sinun täytyy ainoastaan näpytellä luvut oikeille paikoille.

Sähköistyviä kokeiluja matematiikassa

Olemme 9. luokan kanssa tutustuneet TI Nspire –ohjelman perustoimintoihin syksyn aikana. Tänään päätin kokeilla ensimmäistä kertaa kuinka TI Nspire soveltuu yläkoululaisten matematiikan vihkoksi, johon he ratkovat tehtäviä itsenäisesti. Teemana oli yhtälöparin ratkaiseminen piirtämällä. Tehtävien tekeminen TI Nspirellä sujui oppilailta mielestäni todella hyvin, kun oppilaat etsivät tarvittavia toimintoja ja auttoivat kavereitaan ohjelman kanssa.

Yllättävän moni oppilas olisi halunnut kuitenkin tehdä tehtäviä omaan tuttuun paperiseen vihkoonsa läppärin sijasta. Pohdimme oppilaiden kanssa, että paperinen vihko on tuttu käyttöliittymä ja tietokoneohjelman opettelu vaatii vielä totuttelua. Oppilaat kaipasivat perinteistä hiirtä työskentelyyn läppärin tasohiiren sijasta. Motivaatiota ohjelman harjoitteluun tuo ajatus, että ohjelmistoa tulee hyödyntää ensi vuonna matematiikan opiskelussa lukio-opinnoissa.

7.-luokkalaisten kanssa opiskelemme parhaillaan tasogeometriaa. Ajattelin tutustuttaa 7.-luokkalaiset TI Nspire -ohjelman mahdollisuuksiin mallinnettaessa geometrisia ongelmia. Tänään aloitimme heidän kanssaan ohjelmaan tutustumisella ja huomenna tavoitteena on saada jo tehtäviä ratkaistuksi ohjelmiston avulla.

Ohjaaminen tarjoaa uudenlaisen oppimiskokemuksen

Olen viimeisen vuoden ajan yrittänyt järjestää oppilailleni erilaisia mahdollisuuksia päästä oppimaan ohjaamisen kautta. Vuoden aikana olen päässyt todistamaan useissa projekteissa kuinka oppilaat nauttivat ohjaamisen kokemuksesta ja iloitsevat hyvästä palautteesta, jota ohjaamisestaan saavat. Suurimmalla osalla oppilaita on ennakkokäsitys, etteivät osaisi ohjata. Olen kannustanut oppilaitani lupaamalla, että ”heidän epäonnistumisensa on minun syytä ja onnistumisensa heidän omaa ansiota!” Olen havainnut, että mitä suurempi on ohjaajan ja ohjattavan ikäero, niin sen helpompaa ohjaaminen näyttää oppilaille olevan.

Kevään 2015 projekteja
8.-luokkalaiset ohjasivat matematiikkapajaa naapurikoulun 6.-luokkalaisille
7. luokkalaiset ohjasivat Lego-robottien ohjelmointia koulumme 1.-3. luokkalaisille

Syksyn 2015 projekteja
7. luokan valinnaiskurssin oppilaat ohjasivat LUMA-tiedetyöpisteitä 3.-4. sekä 6. -luokkalaisille
8. luokan valinnaiskurssin oppilaat ohjasivat Lego-robottien ohjelmointia vanhemmille
9.-luokkalaiset ohjaavat joka viikko matikkapajaa koulumme 2.-4. –luokkalaisille

Nämä projektit ovat saaneet opettajankin innostumaan ohjaamisesta oppimiskokemuksena, joten aion jatkaa tulevina vuosinakin projektien toteuttamista, joissa oppilaani pääsevät kokeilemaan ohjaamista.

Blogijuttuja valinnaiskursseilta

Osana valinnaiskurssien suoritusta oppilaat kirjoittavat kukin vuorollaan ajatuksia valinnaiskurssin opiskelusta. Monenlaista on ehditty valinnaiskursseilla tehdä jo alkusyksyn aikana.

Ihmefysiikkaa ja pulmamatematiikkaa syksy 2015

Uudet teknologiat syksy 2015

Oppimista ohjevideoita tekemällä

Kokeilin oppilaiden kanssa opiskella jännitteen ja sähkövirran mittaamista virtapiiristä aivan uudella tavalla. Pyysin oppilaita selvittämään oppikirjasta, miten jännite ja sähkövirta mitataan yleismittarilla virtapiiristä, jonka jälkeen heidän tuli opetella suorittamaan mittaukset käytännössä. Mittauksista tuli tehdä parin kanssa ohjevideo, jonka avulla kuka tahansa osaisi mitata yksinkertaisen virtapiirin ominaisuuksia.

Oppilaat innostuivat tunnin teemasta todella paljon ja kokivat työskentelyn mielekkäänä. Tarjosin oppilaille koulun tabletteja videon tekemiseen, mutta melkein kaikki oppilaat halusivat tehdä videot omalla kännykällään.

Kaikkea fysiikan teemoja ei voi opiskella oppilaat yksinään eivätkä vain videoimalla, mutta videoiden tekeminen ja itsenäinen asiaan tutustuminen olivat oppilaiden mielestä erittäin mielekästä opiskelua.

Taitotesti välineenä muutoksessa?

”Uuden OPSin hengessä tulee monipuolistaa arviointia – mitä hyötyä katsoa monipuolisesti osaamattomuutta?”

Osa oppilaista opiskelee yläkoulussa pitkälti osaamisnäyttöjä varten. Kokeeseen yleensä luetaan. Tuntitestiin yleensä luetaan, kun opettaja ilmoittaa sen ennakkoon. Tehtäviä tehdään kotona, jos opettaja tarkistaa niiden tekemisen, joista toki osa on ehkä kopioitu kaverilta käytävällä.

Oppilas menestyy kokeessa hyvin, mutta mitä hän osaa teeman opiskelun aikana tai kokeen jälkeen?

Enemmän kuin osaamisnäyttöjen monipuolisuus on kysymys oppimisen kulttuurista. Kuinka saada oppilaat opiskelemaan joka tunti siten, että he osaavat asiat vielä seuraavana päivänä, viikon päästä tai vuoden päästä.

Lähdin kokeilemaan taitotesti-ajattelua, joka sinällään ei ole mitään uusi oivallus, vaan tarkoituksena on arvioinnin keinoin muuttaa oppilaiden toimintaa joka päiväisessä opiskelussa. Tarkoitus on korostaa joka tuntisen työskentelyn merkitystä, jota tarvitaan erityisesti jatko-opinnoissa, kun opiskeltavan aineksen määrä kasvaa.

Miksi?

• Oppimistilanne tunnilla näyttää hyvältä (ahkeraa työskentelyä, parityöskentelyä, ..), mutta…
• Tapahtuuko tunneilla oikeasti oppimista?
• Miten tunnistan osaamisen tunneilla?
• Luetaan asiat vasta kokeisiin ja unohdetaan surutta sen jälkeen?

Miten?

• Taitotesti ei ole KOE
• Ennalta ilmoittamatta jollain aineen oppitunnilla
• Noin puolessa välissä käsiteltävää teemaa
• Taitotestissä tehdään perustehtäviä, jotka arvioidaan
• Vaikuttaa arviointiin
• Itsearviointiosuus

Olen viikko sitten aloittanut taitotesti-kokeilun, jonka tuloksista tulen kirjoittelemaan blogiini, kun jotain mielenkiintoista on havaittavissa.

TVT-taidot vaativat kehittämistä

Olen viime vuosina pitänyt koulullamme muutamia TVT-koulutuksia. Tänä syksynä minun tehtäväni on vienyt Oppilasagentit tai paremmin sanottuna olen siirtänyt kouluttamisen vastuuta koulumme uudelle Oppilasagentti-tiimille. Oppilasagentit pitivät muutama viikko sitten ensimmäisen työpajailtapäivän opettajillemme. Lisäksi Oppilasagenttien tukea opettajat voivat tilata: hyppytunneilleen koulutustuokion sekä oppitunneilleen tueksi TVT:n käyttämiseen.

Työpajat näyttävät olevan hyödyllisempiä kuin perinteinen koulutus TVT:n oppimisen kannalta. Olen ohjeistanut kollegoitani ajattelemaan, mitä haluavat TVT:n avulla tehdä ja sitten yhdessä etsitään sopiva tekninen ratkaisu ajatuksen toteuttamiseen.