Oppilasagenttien touhuja

Viime viikolla Oppilasagentit saivat vieraaksi Zora-humanoidirobotin. Zora kertoi itsestään Agenteille ja yrityksen edustajat esittelivät robotin mahdollisuuksia. Pääsimme seuraamaan myös rytmikästä tanssiesitystä.

Robottipalloja on aloitettu testailemaan, josta enemmän oppilasagentti.fi -sivustolla.

http://www.oppilasagentti.fi/342-2/

Tammikuisesta vierailustamme kouluttajina Otavan Opiston OPS-hautomossa on kirjoittettu oppiminen.fi -sivustolla.

http://www.oppiminen.fi/2016/03/oppilaat-tietotekniikan-asiantuntijoina/

Koe on peili

Parhaillaan ollaan pohtimassa opetuksen muutosta uuden opetussuunnitelman hengessä. Opetuksen pitää muuttua vai itse asiassa oppimisen tulee muuttua. Opettajan tulee muuttaa toimintaansa, jotta oppilaasta tulee aktiivinen oppija. Vai onko muutos oltava oppilaan opiskelussa? Mikä oikeastaan muuttuu?

Oppilaalla tulee olla jatkossa mahdollisuus monipuoliseen osaamisen osoittamiseen, mutta ymmärtääkseni on se niin nykyäänkin ollut. Samaan aikaan julkisuudessa on kirjoituksia, joissa halutaan erityisesti matematiikasta kokeiden poistamista osaamisen näyttönä. Onko monipuolisuutta poistaa matematiikassa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan? Monipuolisuus mielestäni tarkoittaa mahdollisuuksien lisäämistä eikä vähentämistä. Ennemmin kuin kokeiden poistamisen puolesta äänestäisin kokeiden roolin ja toteutuksen muutoksen puolesta. Hyvin toteutettu ja oppimista tukeva koetilanne tarjoaa hyvän oppimiskokemuksen oppilaalle.

Itse olen jo useamman vuoden toteuttanut matematiikan kokeet niin, että oppilaalla on turvallisesti mahdollisuus kysyä, jos jää jumiin jossain tehtävässä. Oppilasta auttaessani huomaan samalla mikä osa oppilaan osaamista kaipaa vielä kertaamista. Kokeen lisäksi tarjoan oppilaille useampia osaamisen näyttömahdollisuuksia, joita ovat mm. taitotestit, tuntityöskentely, tuntiaktiivisuus, haastavampien tehtävin ratkaiseminen, tukiopetuksessa osaamisen osoittaminen sekä kotityöskentely.

Suuri osa oppilaista näyttää kaipaavan kokeita. Oppilaat haluavat mitata omaa osaamistaan ja näyttää itselleen, kuinka osaavat asioita. Kokeessa osaamisen osoittaminen on taito, joka kannattaa peruskoulun jälkeen osata jatko-opinnoissa, joissa joutuu osoittamaan osaamistaan monesti perinteisesti kokeella.

Koe on peili niin oppilaalle kuin opettajallekin. Jos koe menee heikosti tai huonommin kuin tuntityöskentely edellyttää, niin voi lähteä miettimään johtuuko huono koe tulos koetilanteesta vai oppilaan taidoista. Opettaja voi pohtia kuinka voisi tukea oppilasta toisella tavalla oppimaan asioista. Oleellista on pohtia, kuinka koe arvosana vaikuttaa oppilaan aineen arvosanaan lukukausi arvioinissa!

Ohjelmointi tulee matematiikan opetukseen

Parhaillaan koulutuksen järjestäjät kirjoittavat paikallisia ainekohtaisia opetussuunnitelmia. Minulla on ollut mahdollisuus olla tekemässä myös paikallista opetussuunnitelmaa matematiikkaan. Ehkä merkittävin uudistus matematiikan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa edelliseen opetussuunnitelmaan verrattuna on ohjelmoinnin lisääminen matematiikan opetussisältöihin.

Ohjelmoinnista on käyty paljon keskustelua julkisuudessa viimeisten vuosien ajan. Keskustelua ohjelmoinnin opetuksen toteuttamisesta on herännyt paljon myös opettajien välisissä keskusteluissa. Itse näen ohjelmoinnin opetuksen mahdollisuutena tuoda uudenlaisia elementtejä matematiikan opetukseen peruskoulussa. Jokaisen nykynuoren on hyvä tietää perusteita ohjelmoinnista, jonka avulla toteutetaan monia työ- ja arkielämän sovelluksia. Harva nuori tulee kirjoittamaan ohjelmakoodia työssään, mutta kaikkien tulee hallita erilaisten sovellusten käyttäminen ja sovellusten käyttöongelmien ratkaiseminen, johon ohjelmoinnin opettaminen parhaimmillaan tarjoaa osaamista.

Mielekkäästi toteutettuna ohjelmoinnin opetuksella voidaan tukea matematiikan teemoja ja toisaalta ohjelmoinnin kautta voidaan saada innostettua useampia oppilaita innostumaan myös matematiikan opiskelusta uudella tavalla. Valtakunnallinen opetussuunnitelma antaa koulutuksenjärjestäjille mahdollisuuksia toteuttaa ohjelmoinnin opetusta oppilaat ja heidän kiinnostuksensa huomioiden.  Ohjelmoinnin opetuksessa tulee myös huomioida oppilaiden lähtötaso, joka voi vaihdella vapaa-ajan kiinnostuksen mukaan hyvin paljon.

Graafisella ohjelmointiympäristöllä on mahdollista innostaa koko ikäluokka opiskelemaan ohjelmoinnin alkeita. Scratch on yksi esimerkki helposta ohjelmointiympäristöstä aloittaa ohjelmointiin tutustuminen, mutta joka tarjoaa myös kehittymismahdollisuuksia mm. omien pienien pelien rakentamiseen asti. Robotiikka innostaa oppilaita varmasti rakentelun lisäksi graafiseen ohjelmointiin. Omassa opetuksessani 1.-9.-luokkalaiset oppilaat ovat tutustuneet ohjelmointiin Lego Mindstormsin avulla.

Keskeisempää kuin yksittäisen ohjelmointikielen opettaminen on tarjota oppilaille kokemuksia ohjelmoinnin periaatteista ja hyvistä ohjelmointikäytännöistä. Kaikki opettajat tarvitsemme varmasti koulutusta ja hyviä materiaaleja ohjelmoinnin opetuksen kehittämiseen, joita MAOL on parhaillaan suunnittelemassa jäsenistölleen.

(julkaistu MAOL ry:n jäsentiedotteessa 1/2016)

Lahjakkuus vai harjoittelu?

Tänään julkaistiin Helsingin Sanomissa mielenkiintoinen artikkeli ”Kumpi ratkaisee, lahjakkuus vai harjoittelu? Vastauksesi saattaa selittää koulumenestystäsi.” Talviloman kunniaksi poimin artikkelista muutamia keskeisiä asioita, joita aion esitellä omille oppilailleni vinkeiksi kevään opiskeluun.

”Kärsivällisyys, avun pyytäminen ja uusien oppimisstrategioiden opiskelu ovat varmempi tie menestykseen kuin lahjakkuuteen luottaminen.”

”Parhaan tuloksen saa, kun käyttää useita eri oppimistapoja. Mitä monipuolisemmin asiaa opiskelee, sitä paremmin se tallentuu päähän.”

”Ryhmässä oppii muilta uusia opiskelutaitoja, kuten muistiinpanostrategioita ja muistisääntöjä. Toiseksi kaveri voi auttaa ymmärtämään sen, mikä itselle tuntuu vaikealta.”

”Ei kannata ajatella, että ensin pitäisi olla motivaatio ja perässä tulee tekeminen. Motivaatio syntyy usein tekemisen kautta.”

”Nukkuessa tapahtuu tiedon jäsentely ja siirtyminen pitkäkestoisiin tietovarastoihin. Siksi on hyvä muistaa nukkua, kun lukee kokeisiin”

Oppilasagentit webinaarissa

Viime viikolla Hämeenkylän koulun Oppilasagentit olivat kanssani Ilona IT:n webinaarissa esittelemässä meidän koulun Oppilasagenttitoimintaa. Webinaarissa esiintyminen oli erittäin mielenkiintoinen ja hieno kokemus oppilaille.

Oppilaat valmistautuivat webinaariesiintymiseen laatimalla kalvot, joiden alulla esittely oli virtuaalisesti helpompaa. Oppilaat asensivat luokkaan etäkokousjärjestelmän sekä testasivat laitteet ennen webinaaria toisella puolella Suomea olleen webinaarin puheenjohtajan kanssa. Nämä ovat juuri taitoja ja kokemuksia, joita nuoret tarvitsevat elämäänsä varten!

Jos et päässyt seuraamaan esitystä livenä, niin voit katsoa webinaarin tallenteena.

Kysymyksillä osaamisen osoittamista

Tänään oli yksi hienoista työpäivistä, kun kokeilin loistavalla menestyksellä fysiikan taitotestiä, jossa oppilaat osoittivat osaamisensa mekaniikan kurssin ensimmäisen alkuosan asioista. Oppilaiden tehtävänä oli laatia neljä kysymyksiä, joissa osoittavat mahdollisimman laajaa ja soveltavaa osaamista opiskeltavista aiheista. Apuvälineenä oppilailla oli vain tabletti, kun kirjan ja vihon käyttäminen ei olut sallittua.

Perinteisesti oppilaat vastaavat pitkästi lyhyisiin kysymyksiin kokeessa. Nyt oleellista oli saada tehtyä oivaltavia kysymyksiä teemasta, joihin osaa vastata itse lyhyesti. Jokainen oppilas innostui tekemään parhaansa ja suuri osa oli todella hyvin valmistautunut taitotestiin kotona viikonloppuna. Uudenlainen osaamisen näyttö sai oppilaille oppimisen riemua!

Seuraavana haasteena opettajalla on korjata taitotestit oikeudenmukaisesti. Alla on ensimmäinen versio fysiikan taitotestistä ja kehitysideoita siihen on jo tullut itselle mieleen. Kehitysideoista kirjoittelen myöhemmin lisää.

Fysiikan kuntotesti

9.-luokan fysiikan kursseilla olen tammikuun aikana kokeillut oppilaiden kanssa Metodia.fi-palvelua, jossa oppilaat opiskelevat käsiteltävää teemaa tekemällä kysymyksiä. Kysymysten tekeminen on opettavaista, mutta haastavaa. Olemme oppilaiden kanssa pohtineet alustaa hyödyntäessämme minkälaiset kysymykset ovat oppimisen kannalta merkityksellisiä ja kannattaako mennä siitä mistä aita on matalin.

Hyvän kysymyksen keksiminen ei olekaan niin helppoa kuin luulisi. Kysymysten laatiminen paljastaa onko ymmärtänyt opiskeltavaa asiaa syvällisesti. Kehitin alkuviikolla oppilaiden kanssa keskustelun pohjalta uudenlaisen osaamisen osoittamismenetelmän. Taitotestissä ei ole perinteisesti kysymyksiä opiskeltavasta teemasta, vaan oppilas laatii neljä kysymystä teemasta ja vastaa niihin itse. Minun tehtäväksi jää arvioida kysymysten pohjalta miten hyvin oppilas osaa opiskeltavia teemoja.

Pidämme ensi viikolla fysiikan kurssien kanssa taitotestit, joten jännityksellä odotan kuinka oivaltavia kysymyksiä oppilaat laativat ja miten haasteelliseksi taitotestin arviointi muodostuu.