Hyppimällä intoa oppimiseen

Olen aloittanut oppilaiden kanssa fysiikan ilmiöiden tutkimiseen Vernierin langattomilla antureilla. Anturit on todella vaivatonta kytkeä opettajan tai oppilaan omaan kannettavaan tietokoneeseen. Olemme käyttäneet Vernierin selaimessa toimivaa https://graphicalanalysis.app/ mittausohjelmistoa, joka ei edellytä käyttäjältä ohjelman tai appin lataamista koneelle.

Viime viikolla oppilaiden kanssa otimme käyttöön Vernierin Go Direct voimalevyn. Tavoiteena oli tutustua anturin toimintaan ja kuvaanjan analysointiin. Oppilaat innokkaasti kävivät hyppäämässä voimalevyllä ja koko ryhmä kiinnostui tulkitsemaan tuloksia. Laitoin näkyviin samaan aikaan hyppyyn liittyen kolme kuvaajaa: voima, ilmassaoloaika sekä hyppykorkeus.

Oppimisen ilon lisäksi oppimishetkemme mahdollisti oppilaille suureisiin tutustumista sekä kuvaajien lukemisen harjoittelua.

Innostusta antureilla

Minulla on mahdollisuus tämän lukuvuoden aikana tutustua Vernierin langattomien antureiden mahdollisuuksiin fysiikan opetuksen tukena entistä monipuolisemmin. Langattomat anturit mahdollistavat oppilaille joustavasti mahdollisuuden tutustua fysiikan ilmiöihin kytkemällä antureita omaan Chromebookiin.

Tavoitteenani on löytää antureille mahdollisimman paljon mielekkäitä käyttökohteita 7.-9.-luokkien fysiikan opetuksessa. Lisäksi koen, että antureiden kautta saadaan oppilaille innostusta fysiikan opiskeluun.

Perusopetuksen fysiikan tavoite T9 kannustaa digitaalisten antureiden hyödyntämiseen tiedonhankkimisena sekä analysoinnissa.

“T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla”

Olen iloinen, että SchoolStore.fi mahdollisti minulle kokeiluun antureita, joiden avulla yhteistyössä muodostetaan materiaalia antureiden mahdollisuuksista 7.-9. luokkien opetuksessa. Tästä blogistani voit lukea vuoden aikana kokemuksista.

Kohtaamisia peliystävällisesti

Nykyään nuoret ja aikuisetkin pelaavat kännyköillä, konsoleilla ja tietokoneilla. ”Kaikki, myös satunnainenkin pelaaminen huomioiden 98 % suomalaisista pelaa jotain peliä ainakin joskus, ja vähintään kerran kuukaudessa eli ”aktiivisesti” pelaavien osuus on 89 % tutkitusta, 10–75-vuotiaiden mannersuomalaisten väestöstä.”, todetaan Pelaajabarometri 2022 -julkaisussa.

 

Oletko kysynyt oppilaalta pelaamisesta? Pelaatko konsolilla vai koneella? Mitä pelejä pelaat tällä hetkellä? Miten pelit sujuivat illalla?

Olemme monesti kiinnostuneita oppilaiden harrastuksista tai vapaa-ajan vietosta opettajana ja luokanohjaajana. Olemme tottuneet kysymään, että miten jalkapallo harjoitukset menivät tai miten teidän bändin keikka sujui eilen illalla? Miksi emme ole kiinnostuneita oppilaiden pelaamisesta, vaikka lähes jokainen pelaa enemmän tai vähemmän vapaa-ajalla? 

Olen lähestynyt työssäni oppilaita kysymyksillä mm. liikunta ja musiikki harrastuksiin liittyvien kysymysten lisäksi pelaamiseen liittyvillä kysymyksillä. Olen huomannut, että monien asioiden hoitaminen oppilaan kanssa on helpompaa, kun hän huomaa, että arvostan hänen pelaamistaan ja olen kiinnostunut siitä aika ajoin.

Mediassa edelleen kulkee ajatus, että pelaaminen on negatiivinen asia. Itse lähestyn pelaamista pelikasvatuksen näkökulmasta. Pelaaminen on hyvä asia, jos pelaa oikeita pelejä, oikeaan aikaan, oikean määrän viikossa sekä oikeiden kavereiden kanssa. Jos nämä näkökulmat toteutuvat, joista myös oppilaiden kanssa keskustelen, en näe ongelmaa pelaamisesta osana vapaa-aikaa.

Tähän mennessä olleita kokeilujani pelikasvatuksesta peruskoulussa voi käydä katsomassa pelikasvatustaperuskoulussa.fi

Matematiikkaa tavoiteperusteisesti

Minulla oli mielenkiintoinen mahdollisuus viime lukuvuonna olla mukana kehittämässä ja muokkaamassa matematiikan opetussuunnitelman tavoitteiden vuosiluokkaistamista, joka on koulutuksenjärjestäjän vastuulla. Olen ollut mukana myös edellisillä kerroilla, kun olemme muokanneet tavoitteiden vuosiluokkaistamista. 

Tähänastiset mallit ovat niin sanotusti poluttaneet tavoitteiden opiskelua vuosiluokille. Tällöin käytännössä joka 7-9 vuosiluokalla suurin osa kahdestakymmenestä matematiikan tavoitteesta on mukana vuoden opiskelussa. Opettajan ja oppilaiden on todella vaikeaa pitää vuoden aikana mielessä esim. 15 matematiikan opiskeluun liittyvää tavoitetta. Varsinkaan oppimisen arviointi näiden kaikkien tavoitteiden mukaan on todella raskasta eikä oppilas havaitse miten on jokaisessa tavoitteessa kehittynyt vuoden aikana.

Tällä kertaa lähdimme työryhmässä tavoittelemaan kaikkien matematiikan tavoitteiden vuosiluokkaistamista siten, että jokainen olisi vain yhdellä 7-9 vuosiluokkalla. Luonnokseen saimme palautetta koulutuksen järjestäjän opettajilta, joiden pohjalta päädyimme muokkaamaan vuosiluokkaistamista siten, että kaksi tavoitetta (T2 ja T4) ovat jokaisella vuosiluokalla.

Olen visualisoinut 7-9 vuosiluokkien matematiikan tavoitteet posteri-muotoon, jonka voi tulostaa vaikka oppimistilan seinälle yhteisesti nähtäville. 

Miten saan näkyviin ensi lukuvuonna oppilaille vuosiluokkaistetut tavoitteet, jotta oppimista tehdään tavoiteperusteisesti. Osa tavoitteista sisältää matematiikan sisältöjen oppimista, joiden arviointi perinteisillä menetelmillä mahdollista. Osa tavoitteista liittyy matematiikan oppimisen taitoihin, joiden arviointiin tarvitaan toisenlaisia keinoja. Ensi lukuvuonna saan Qridin mukaan matematiikan opiskelun ohjaamiseen, jonka avulla oppilaat myös tekevät itsearviointia taitojen kehityksestä sekä pystyn antamaan oppilaille arviointia tavoitteista.